Suurriistan metsästäjät

Kesäpäivien ratoksi karvalapset ovat aloittaneet metsästys-harrastuksen. Valjastellessa vaanitaan heinikossa myyriä, öisin parvekkeella jos jonkinlaisia öttiäisiä ja elävän ravinnon puuttuessa, saaliiksi kelpaa lähes mikä vaan. Saalistuksessa karvalasten mielikuvitus ei tunne rajoja.

Täydellisesti keskivertokissan hammaskalustoon sopivaksi todettu ikea-hiiru.
Heti saalistettavissa - ei koottavia osia.

Viime aikoina erityissuosiota on saanut ikeasta mukaan tarttunut harmaa hiirulainen. Tavanomaisen metsästyksen lisäksi Morris on päättänyt perehtyä syvemmin myös saaliseläinten kuljetuksiin.

Edellämainittu ikea-hiiru tekee Morriksen hampaissa päivittäisiä matkoja asunnon eri kohteisiin, Morriksen selostaessa samalla kovaan ääneen jotain hyvin tärkeän kuuloista - - mutta mitä?

Kenties matkan varrella vastaan tulevia nähtävyyksiä? Vai pohdintoja ikean hiirulakannan jalostamiseksi? Tai ehkä Morris vain ilmoittaa löytäneensä TAAS sen saman vanhan lelun parvekkeelta lorvimasta. Valitettavasti suu täynnä pulleaa pehmoleluhiirtä on omiaan hankaloittamaan tiedonvälistystä siinä määrin, että viesti jäänee ikuiseksi arvoitukseksi.

Jo viimeiseen oljenkorteen tarttuessaan, hiiri tiesi päivänsä olevan luetut.

Vaikka ikea-hiiru onkin mieluisa viihdyke, Pilvi on kunnostautunut viime aikoina ennen kaikkea yöperhosten ynnä muiden yömölliäisten keräämisessä. Neiti on innostunut uudesta harrastuksestaan siinä määrin, että yöunet uhkaavat unohtua kokonaan.

Suurimmat yökiitäjät ovat sen verran hauskoja leikkikavereita, että niitä ei syödä - kunnes Santtu ehtii paikalle ja popsii tyytyväisenä Pilvin sisälle tuoman saaliin. Ja jälleen palaa pikkuinen Pilvi parvekkeelle, vastoinkäymisistä lannistumatta, odottamaan seuraavaa suurta saalistaan kuin uhkapeliaddikti konsanaan.