23.2.07

R.I.P. Incontinencia Nicotiina


Suuri suru kohtasi meidät viime yönä, kun karvaisesta katraastamme poistui runsaammille maapähkinöiden puputusmaille toinen pienistä seeprahiiristämme, Incontinencia Nicotiina, eli Inkku.

Utelias ja välillä jopa hullunrohkea pieni vipeltäjämme rakasti kiipeilyä, maapähkinöiden piilotusleikkejä, omaa tähystelypaikkaansa puisen pesäkopan katolla ja kissojen puuhien tarkkailua.

Pieniä kolhuja Inkku on elämänsä aikana kohdannut aikaisemminkin. Jo saapuessaan meille, oli tytöllä hännässään mutka ja joitakin kuukausia sitten pikku koheltajamme loukkasi jalkansa niin, että olimme jo lähes valmiita päästämään sen vaivoistaan. Jalka kuitenkin vahvistui ja viimeiseen yöhönsä saakka pikkuinen energiapakkaus viipotti ja pomppi terrassaan iloisena ja hyvinvoivana.

Syytä Inkun pois menoon emme tiedä. Kaikki oli hyvin, kunnes myöhään yöllä Inkku muuttui vaisuksi. Koska mitään näkyvää vammaa tai sairautta sillä ei ollut, ajattelin seurata tilannetta aamuun asti, jos kyse olisikin jostain ohimenevästä. Jostain vakavammasta on kuitenkin ollut kyse, sillä pikkuinen Inkku ei jaksanut enää vaan nukkui pois aamuneljän jälkeen.

Isoa terraariota jää nyt hoitamaan ja sisustamaan yksin oman mielensä mukaiseksi Inkun sisko Doris (Hemoroidia Endorfiina). Tulevaisuus näyttää, jääkö Doris pysyvästi yksineläjäksi vai löytyykö sille seuraksi sopiva kaveri jostain.

Kovin jää tyhjä aukko karvalaumaan pienen hiiren poistuttua, mutta elämä on välillä myös kuolemaa.

Hyvää yötä, Inkku.

1 kommentti:

K-K kirjoitti...

Osanottoni tätäkin kautta.
Hei hei ja hyvää matkaa Inkku. vie pikku sukulaiselle, hiiri Onervalle tekkuja.