11.12.07

Tötteröpää-potilas

Pieni Pilvi tötteröpää on ollut tänään tiiviisti unten mailla. Välillä herätään vähän ihmettelemään, syömään (hyvällä ruokahalulla!) ja hoitamaan hiekkisjuttuja. Mutta paljon muuta ei oikein jaksa tehdä - omalla lempiviltillä lepääminen on nyt paras juttu.

Eilen Pilvi kävi eläinsairaalassa tassuleikkauksessa. Ennen leikkausta keskustelimme eläinlääkärin kanssa eri hoitovaihtoehdoista. Tiukan pohdinnan tuloksena olimme päättäneet, että tassu pyrittäisiin säästämään, mikäli iso antura olisi pelastettavissa. Muussa tapauksessa siirryttäisiin suoraan raajan amputointiin.

Kolmantena vaihtoehtona olisi ollut ihonsiirrot, joissa olisi pyritty pelastamaan jalasta "tynkä" ja toivottu, että tyngän pääksi muodostettava tavallinen iho kestäisi aktiivisen kissan temmellyksen. Mikäli ei kestäisi, jouduttaisiin tynkä lopulta amputoimaan.

Ihonsiirtotekniikoissa olisi useita eri vaihtoehtoja. Muunmuassa kylkeen leikattava "tasku", johon ihoton jalka ommeltaisiin sisälle ja odotettaisiin, että se kasvaisi kyljen nahkaan kiinni. Sitten uudella nahalla varustettu tassu leikattaisiin vuorostaan irti kyljestä ja odoteltaisiin kyljen paranemista jne. Näiden onnistuminen eläimellä, jolle ei voi sanoa: "nyt pidä tassu liikkumatta siellä kyljessä 2 viikkoa", olisi kuitenkin melkoista arpapeliä. Tästä siis luovuimme, koska hoidot ja toimenpiteet olisivat niin laajat ja rankat - ja onnistuminen kovin epävarmaa. Totesimme, että Pilvin ei pitäisi joutua kärsimään rankkoja hoitoja vain siksi, että se on kiltti ja hoidot olisivat ehkä siksi tavallista helpommat tehdä. Lääkäri oli onneksi samaa mieltä.


Vastaanotolla Pilvi oli rauhallinen - kunhan sai pysytellä äipän kainalossa. Kipulaastarin ja kanyylin laitto sujuivat sieltä käsin ensiluokkaisesti ja äipän syli jäi Pilvin turvaksi vielä odottelemaan, kunnes Pilvin oli aika siirtyä leikkaussalin puolelle. Pienellä nenänpään nuolaisulla piiperöinen hyvästeli äipän ja lähti lempeän hoitajan matkaan.

Leikkauksen ja heräämisen ajan vietimme lähistöllä asuvien ystävien vieraina. Kiitos heille siitä! Tuntui helpottavalta saada olla välittävien ja kissarakkaiten ihmisten seurassa nuo huolen- ja pelonsekaiset tunnit.

Muutaman tunnin kuluttua lääkäri soitti ja ilmoitti, että leikkaus oli sujunut hyvin ja ilman komplikaatioita. Odotetusti, Pilvin varpaat olivat niin pahasti kuolioituneet, että niitä ei voitu pelastaa ja ne poistettiin. Ison anturan kohdalla lääkäri sanoi olevan vielä toivoa, joskin vain 50/50 todennäköisyydellä. Iso antura oli jätetty siis paikalleen siinä toivossa, että sen verenkierto elpyisi ja kudos pääsisi uusiutumaan.

Leikkauskohtaan lääkäri ompeli liuskan, jonka pitäisi edesauttaa ja nopeuttaa kudosten uusiutumista (Acell Vet). Toivomme siis, että lopputuloksena olisi toimintakykyinen jalka - vaikkakin vailla varpaita.

Jalkaa pidetään siteessä ja tassuun kiinnitetty liuska ei saa päästä kuivumaan. Kipulääkelaastarin vuoksi Pilvillä on myös kauluri, jota se vastusti varsin ponnekkaasti koko viime yön. Tänään kuitenkin lääkelaastarin alkaessa vaikuttaa, kiukku laantui ja pienelle tytölle on maistunut niin ruoka kuin unikin.

Huomenna suuntaamme jälleen lääkäritädin luo katsomaan, mitä siteen alta paljastuu.

3 kommenttia:

Pia kirjoitti...

Ihanaa että olette jaksaneet kirjoitella kuulumisia tännekin. Tsempityksiä meiltä!

Anonyymi kirjoitti...

Paljon jaksamista,

täällä ollaan seurattu tilannetta suru puserossa. Tsemppiä!

t: Janne, Miia, Pontus & Kille

Karvalapset kirjoitti...

Kiitos kaikille rohkaisusta ja tsempityksistä. Lämmittää sydäntä huomata, miten moni välittää pienestä Pilvistämme.