13.6.08

Karvakatraan ompeluseura

Ihmisasukkien töiden myötä karvalapset ovat löytäneet uuden harrastuksen ja perustaneet oma-aloitteisesti aktiivisesti toimivan ompeluseuran. Innokas osallistuminen on taannut sen, että ihmiset eivät työskentele liian nopeassa tahdissa eivätkä unohda pitää taukoja...


Sulavassa yhteistyössä kaikki kantavat kortensa kekoon kankaiden laaduntarkkailussa ja pehmeystestauksissa, joista varsinkin jälkimmäisessä Santtu on kunnostautunut muita ahkerammin. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että ompelukonetta käytetään oikein eivätkä tarvikkeet pysy liian ahtaissa kasoissa. Pilvi on erikoistunut kankaiden silmämääräiseen mittailuun ja mahdollisesti ylimääräiseksi jäävien kangaspalojen päiviltä päästämiseen.


Perusteelliselle luonteelleen uskollisena, Morris on vienyt kankaiden tarkistamisen kokonaan uudelle tasolle.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

:) Ihana postaus! :)

Karvalapset kirjoitti...

Kiitos, kiitos.
T. innokkaat ompeluseuralaiset

Anonyymi kirjoitti...

Kiva, kun meitä käsityökissoja on muitakin! Eihän ihmisillä tuosta(kaan) hommasta tulis mitään ilman tassuapua.
Huolellinen karvastus jo heti ompeluksen alkumetreillä takaa hienon lopputuloksen, pehmeydeltään ylivertaisen. Toi Morriksen taito onkin ihan huippua, tuohon ei kaikki pysty! :D
Kiireistä ompelua vaan sinnekin, meilläkin on projekti kesken...

Viivi kirjoitti...

Loistava harrastus teillä ja tässä on oikea kunnon osoitus siitä, kuinka perhe harrastaa yhdessä! Ja kyllä ne ihmiset saavat olla tyytyväisiä, kun te kisulit ojennatte auttavan tassunne. Säteeltä muuten myös sellainen vinkki, että jos kangas ei miellytä, niin se kannattaa kuljettaa sängyn alle tms koloon, mistä ihmiset eivät sitten ota sitä vahingossakaan käyttöönsä. Hehän voisivat muuten vaikka katua myöhemmin tekemiään kangasvalintoja, jos ei ennakkosensuuri iskisi!

Kuu-Katjaana kirjoitti...

Siis Morrishan on oppinut ompelemaan maastoutumispuvun, jotta se voi vielä paremmalla metsästysonnella saada hännällisiä sisiliskoja!
...tai sitten se kokosi sen epäonniselle Santulle joka joutuu tyytymään vaan heinän heilahteluihin, sisiliskon mentyä 30min sitten :D.

Anonyymi kirjoitti...

Ompeleminen ilman kissoja, sehän olisi aivan liian helppoa. Meilläkin neljä innokasta touhottajaa auttavat kankaiden etsimisessä, leikkaamisessa, sitten siinä välissä kankaat mytätään ja niiden alle mennään painimaan.
Kissanminttuhiiriä ommellessa neljä testi kissaa odottivat rivissään omia hiiruloitaan, sitten painatettiin hiiret suussa pilloihin pesemään ja pössyttelemään. :D
Rapsutuksia ihanalle köörille! Spesiaalit upealle Pilville!

Anonyymi kirjoitti...

Pssst. Meillä olisi teille kesäinen palkinto. ;)