Tilataidetta osa 2

Eräänä aamuna henkilökunnan aamuvirkumman osapuolen saapuessa olohuoneeseen, odotti häntä siellä jälleen uusi taide-elämys:


Tarkempaa tietoa siitä, mistä tässä oikein on kyse, löydät tilataidesarjan osasta 1.

Tunnustus

Karvalapset saivat Pilvin siskolta ja siskontytöltä, Viiviltä ja Säteeltä taannoin tunnustuksen, johon sisältyvä haaste on jäänyt suorittamatta. Siispä vähintä, mitä voimme tehdä tilanteen korjaamiseksi, on kiittää tunnustuksesta ja korjata laiminlyöntimme palatessamme samalla blogosfääriin pitkän tauon päätteeksi.

Tunnustuksen saajan pitää:

1. Kiittää tunnustuksen antajaa.
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

Ensimmäisenä kiitos Viiville ja Säteelle!

Ja sitten ne satunnaiset Karvalapsismit:

1) Tiskaaminen ja pyykkääminen on kivaa ja rentouttavaa puuhaa. Parasta on koneen päällä makaaminen koko porukalla. Koneesta huokuva lämpö, sen rauhoittava tärinä ja tasainen hurina vaivuttaa kaikki Karvalapset auvoiseen nirvanaan alta aikayksikön.

2) Ruoka on saatava kuppiin tietyssä järjestyksessä. Ensimmäisenä Morris, sitten Santtu ja lopuksi Pilvi. Jos järjestys menee väärin, koko porukka hämmentyy, eikä enää tiedä, mistä kupista kenenkin nyt oikein pitäisi käydä ateroimaan!

3) Pomous on Karvalapsilla koosta kiinni. Mitä isompi kissa, sitä pienempi pomo.

4) Tiski- ja pyykkikoneen lisäksi kaikki pöytäpinnat ja ikkunalaudat, joihin osuu kirkas, lämmin auringonpaiste, ovat paikkoja, joihin mahdumme ongelmitta kaikki kolme pepukkain edellyttäen, että kukaan ei keksi yllättäin purra ketään hännästä tai kankusta.

5) Henkilökunnan maireaksi muuttuva ääni ei koskaan tiedä hyvää. Älä usko, vaikka sanottaisiinkin, ettei ole mitään hätää.... paitsi, jos luvassa on namitahnaa!

6) Meillä on todellisuudessa kissankieliset nimet. Mutta, kuten kaikki kissat hyvin tietävät, niitä ei kuulu käyttää ihmisten läsnäollessa. Olemme pitäneet salaisuuden - paitsi Santtu, joka on pari kertaa pöhköyksissään vahingossa lipsauttanut Morriksen kissanimen ääneen ihmisten kuullen. Ihmiset ovat tuskin kuitenkaan tajunneet, mistä on ollut kyse.

7) Sähkökatkot ovat hyvää aikaa huolehtia oman ihmisen huomiontarpeesta.

8) Näin vaalien alla olemme yksimielisiä siitä, että olipa tuleva presidentti kuka tahansa, hänen tulisi varmistaa, että tästedes jokaiseen kissakotiin toimitettaisiin talvisin vaikkapa postitse riittävä määrä yö-öttiäisiä estämään kylmyydestä johtuvan öttiäispulan aiheuttama mielipaha. --- joko se, tai vaihtoehtoisesti namitahna-automaatit, joista saa itse hakea namitahnaa loputtomiin.


Ja lopuksi tunnustus lähtee eteenpäin seuraaville blogeille:
Wilma
Kissakoti Kattila
Kolmen kissan kopla
Lulu, Lea ja Lotta
Tuutusen basaari
Maunon ja Epun maukuja
Wauhtitassut
ja viimeisenä vaan ei vähäisempänä, jospa saisimme toisenkin tauolla olleen blogin henkilökunnan takaisin linjoille... eli tunnustuksen saa Tassunjälki.

Tilataidetta osa 1

Blogissa vähemmän huomiota saanut erikoisuus on karvalasten - tai oikeastaan porukan älykön, Morriksen - taiteelliset kyvyt.

Insinööris- ja nikkarointisuuntautuneen kastraattikollimme sopeutuessa vastentahtoisesti siihen tosiasiaan, että ruuvimeisseleiden ja porakoneiden käyttö jäänee jatkossakin ihmisolentojen yksinoikeudeksi, on poika kanavoinut luovuutensa helpommin toteutettavaan rakenteluun.

Selkeällä kissankielellä kovaan ääneen selostaen, nuori taiteilija ahkeroi öiseen aikaan reviirinsä keskeisimmillä kulkureiteillä, tuottaen toinen toistaan mielikuvituksellisimpia tilataideteoksia aamuhämärissä liikkeelle lähtevän yleisön iloksi.

Ihmisten harmiksi suuri taiteilija ei ole paljastanut teostensa teemaa, motiivia, symboliikkaa eikä liiemmin nimiäkään. Pyydämmekin siis kissalukijoidemme apua teosten tulkitsemiseen. Mitä sinä näet kuvassa?

Hottis misut helteellä

Helteiden saavuttua on Karvalasten luona käynnistetty jälleen JÄÄPULLOTEHDAS. Tämä viilennyskeino sai viime kesän kuumuudessa kissoilta täydet pisteet ja suosio ei tunnu lainkaan hiipuneen. Karvalasten mielestä siis ehdoton ykkönen!

"Reippaana" poikana Morris on laatinut kommentaarin muutamista muista käytössä olleista jäähdyttelyjipoista (yleiseen mukavuuteen helteillä - eivät riitä lämpöhalvaustilanteessa).

Jääpalat vesiastiassa

Eivät lisää meillä juurikaan juomista, mutta ovat hurjan hauskat kaivaa astiasta lattialle. Täydelliset kesähelteiseen jääkiekkopeliin (hehe - JÄÄkiekko - tajuuksä! eheh).

Pelin tavoitteena on luikutella jääpalaa olohuoneen tai eteisen poikki mahdollisimman pitkälle (lue: pois muilta). Taidokkaista luistelukuvioista saa lisäpisteitä.

Voittaja saa syödä kiekon - joka lisää ainakin voittajan nesteensaantia.

"Jäätelö"

Tämä on variaatio "jääpalat vesiastiassa" -metodista. Pieneen määrään vettä lisätään jauhelihaa, verta tms ja neste/mössö pakastetaan jääpalarasiassa. Helteellä "lihajäätelöt" laitetaan ruokakuppiin, jossa niitä voi käydä nuolemassa tai syömässä niiden hiljalleen sulaessa. Jokainen voi itse säädellä, miten paljon ja miten kylmänä jäätelönsä haluaa syödä.

Varsin maukas viilennyskeino. Jäätelöt toimivat myös oivallisesti verisempänä versiona aiemmin mainitusta jääkiekkopelistä, mutta jostain syystä se on meillä kiellettyä...?

Lihapaloista tehdyt "jäätelöt" lähdössä pakastimeen.
(Ensimmäiseen kokeiluun kannattaa käyttää jauhelihaa,
jotta pala maistuu ja haisee heti lihalle.)

Kissan kasteleminen
tai kostealla pyyhkeellä sively

Märät pyyhkeet eivät ole saaneet täällä suurta suosiota. Tästä on varmasti eri mielipiteet eri kissoilla. Jotkut kuulemma viihtyvät esim. kostean pyyhkeen alla, mutta karvalapsilla kosteus pestään nopeasti pois ennen kuin se ehtii turkkia viilentämään, joten muut keinot ovat osoittautuneet tehokkaammiksi. Kastutteluun on suostuttu vasta tosihelteillä. Huom! Lämpöhalvauksessa tämä on ensiapuna paras ja nopein!

Suoja suoralta auringolta

Tarkoittaa varjoisia ja viileitä oleilupaikkoja (esim. pahvilaatikkoidea yllä olevassa jääpullolinkissä) sekä verhojen pitämistä suljettuna auringonpuoleisissa ikkunoissa.

Ilmanvaihto

Kissat ovat koiria herkempiä vedolle. Puhaltimista ja tuulettimista eivät karvalapset ole erityisesti innostuneet ja niiden ilmavirtaa vältellään, mutta toki ne parantavat sisätiloissa ilman liikkumista painostavan kuumina kesäpäivinä.

Raikas luonnollinen kesätuuli sen sijaan aikaansaa yleensä nautinnollista massukarvojen vilvoittelua, joten parvekkeen verkotus on ollut ehdottoman pop!

"Tää on sitten tällainen tää verkko.
Saanko mä nyt sen jäätelön?"

Vesiastioita lisää

Tämä on sekä hyvä että huono. On kivaa, että laiskana kattina ei tarvitse lähteä kauas veden hakuun - - mutta kipot ja kupit (lue: vesimiinat) sinne tänne siroteltuina haittaavat tuntuvasti normaalia riekkumista.

Furminator / Harjaaminen

Tämän halusi joukkoon lisätä Santtu, jolla on porukan paksuin aluskarva.

Kuumalla säällä ei ole kiva ahdistua liian paksusta turkista ja karvaa täynnä olevasta massusta. Ylimääräisen alusvillan poistaminen esim. Furminaattorilla keventää oloa ja viilentää ihoa - ja tietystikin - tuntuu niiiiiiiiiiiiin ihanalle!

Mites teillä?

Coolina kattina pysyttelyyn on monia muitakin keinoja. Omat suosikit voi lisätä kommentteihin. Ideoita otetaan ilolla vastaan. :)

Kissanminttukisat 2011

Vuoden 2011 Kissanminttukisojen voimistelun finaalin voittaja:
FIN*Redcheetah's Pilvi !!!
*aplodeja*

Oikeammin siis - - Saksasta saapunut ruokapaketti piti sisällään myös (ilmeisesti nestemäiseen kissanminttuun äskettäin upotetun) Kong Kickeroo:n, joka saavutti oitis ennennäkemättömän suosion perheemme maatiaisköörin taholta.

Onnellisena uutta potkuleluaan riepottaen, kaverukset toimivat yleisönä tavaroita kantaneessa pahvilaatikossa järjestetylle, laatikon sisuksiin tarttuneen kissanminttuhajun innoittamalle maailmanmestarin voimistelunäytökselle.

Katalaa!

Eteisen remontti eteni tasaista tahtia,
kunnes - - - seinästä löytyi yllättäen REIKÄ!

Morris: "Outoa. Mitä luulet, Pilvi? Mihin tämä tunneli johtaa?
Teknisten piirustusten mukaan tässä ei pitäisi olla reikää lainkaan."

Pilvi: "Ehkä se on HIIRENkolo!"

Morris: "Joo. No just niin. *rolleyes* Se on varmaan hiirenkolo.
Oho! Katos kehveliä! Siellä se hiiri nyt menee..."

Pilvi: "Oikeesti? Kuulitko Mamma!!! Me löydettiin HIIRENKOLO!!!"

Pilvi: "Kukkuuuuu! Hiiii-riiiiiiiii! Missä sinä ooo-leeeeet?"

Pilvi: "Hetkinen - - - Ei täällä mitään hiirtä ole!"

Pilvi: "MORRIS! Senkin ketku katinkuvatus!
Katala kohtalo koittaa, kunhan sinut kynsiini saan!"

Rentouttavaa joulua!

Iloista ja rentouttavaa joulua kaikille!
Huolehtikaahan kissat omista ihmisistänne
erityisesti näin joulun aikaan. :)

Ukkos-Pilvi

Pienestä koostaan huolimatta Pilvi on perheemme valpas vahti ja ponteva poliisi. Vähintäänkin tiukkaan puhutteluun ja kurinpidoliseen murahteluun joutuvat niin liioiksi riehaantuneet karvasisarukset, rapussa räyhäämään erehtyvät koiraeläimet kuin oikullisesti käyttäytyvät leluhiirulaisetkin.

Eipä siis ihme, että ulkoa kantautuva äänekäs ukkosen jylinä sai pikkupoliisin liikekannalle. Tilannetta oli siirryttävä seuraamaan parvekkeen korkeimmalle tasolle. Uskottavuushan siitä kärsii, jos alaviistosta yrittää ärhäkkääksi äitynyttä sääilmiötä pitää kurissa ja nuhteessa.

Tilanne pysyikin aisoissa hyvin, kunnes salamat ja ukkonen toivat tuekseen rankkasateen. Kolme yhtä vastaan on melkoisen ylivoimainen asetelma kokeneimmallekin kurinpitäjälle. Lopulta oli Pilvinkin vetäydyttävä sisätiloihin uusiin asemiin kissanluukun ääreen varmistamaan, ettei myrsky sentään röyhkeydessään pyri siitä sisään.

iCat

"The ultimate all-in-one":
Pilvi! :)

25 asiaa minusta: osa Pilvi

1. Olen maailman ehdoton voittamaton HÖPÖHYPPYMESTARI numero uno!

2. Olen humoristinen hedonisti tai hedonistinen humoristi - enkä ole turhantarkka, joten kumpikin käy.

3. Olen mummu. Nuorekas ja söpö sellainen.

4. Minulle on mahdotonta olla vihainen. Tätä piirrettäni hyödynnän aina kun voin.


5. Minulla on usein ikävä meidän seeprahiiriä. Mihin ne katosivat?

6. Olen perheen pienin, mutta olen siitä huolimatta paikan pomo. Hallitsen valtakuntaani hellällä tassulla.

7. En pidä ulkoilusta, mutta rappuun on joskus livahdettava ihan vain, jotta huoltohenkilökunta pysyy kuosissa. Odottelen sopivaa omakotitaloa, johon voisin rakennuttaa oman ulkotarhan. Haluaisin ulkotarhan, jossa olisi vakiovarusteena yö-öttiäistehdas.


8. Olen pelottava, kun murisen. Jos murina ei tehoa, se rapussa haukkuva koira saa tuta ÄRINÄÄNI.

9. Ihmisten vasemmat posket soveltuvat tassuttamiseen paljon paremmin kuin oikea. Oikeat posket ovat ihan "PLÄÄH". Tämän täytyy olla jossain tieteellisestikin todistettu.

10. Olen voittanut kerran missikisat. Se oli joskus vuosia sitten, kun olin paljon, paljon nuorempi enkä läheskään yhtä kaunis kuin nyt ;)


11. Nenänjuuren kevyt, pehmeääkin pehmoisempi lipaisu kertoo, miten syvästi rakastan.

12. Kissojen entsymaattinen hammastahna on taatusti maailman ihaninta herkkua!!! NAM!

13. Tykkään vaania ja metsästää, mutta en ota sitä kovin vakavasti.

14. Jos Morris tekee jotain, mistä kielletään, sen täytyy olla jotain mielettömän kivaa. Tottakai sitä täytyy kokeilla!


15. Minulla on haamujalka, jolla pystyy saalistamaan seinien, ovien ja muiden esteiden läpi, mutta jolla en jostain syystä onnistu peittelemään pisujani.

16. Kolmijalkaisuus on ehdoton etu painileikeissä. Olen maailman nopein sivuttaiskuperkeikkaaja!

17. Ainoa huono puoli kolmijalkaisuudessa on se, että isossa juomakulhossa olevan veden tassuttaminen on hurjan hankalaa.


18. Haluan nukkua pimeässä. Auringossa makaaminen on lepäämistä.

19. Miksi lavuaaria ja suihkukaivoa ei saa nuolla?

20. Santtu on ihan kiva, kun se pesee mua - mutta ihan tyhmä, kun se ei sitten ikinä lopeta.

21. Me ollaan iskän kanssa samanlaisia. Me molemmat rakastetaan yhtä tiettyä vanilja-vanukasta. Ja me molemmat syödään sitä salaa äiskältä - - - yhdessä.


22. Nukun aina mamman polvitaipeessa. Se on juuri sopiva käpertymiseen. Joskus, jos polvitaive ei ole ajoissa paikalla tai asettunut oikein, pieni mutta napakka hampailla suoritettu peiton tai vaatteen läpi ravistus korjaa epäkohdan.

23. Minusta ei koskaan tulisi säveltäjää, mutta olen aika hyvä sanoittaja, vaikka itse sanonkin (ks. twitter sivuni).

24. Puhtaus on kaiken A ja O. Varpaiden puhtaus onkin sitten BCDEFGHIJKLM ja joskus ehkä vähän N:kin.

25. "Lopulta kaikki kääntyy parhain päin."

(Linkki alkuperäiseen haasteeseen)

25 asiaa minusta: osa Santtu

1. Olen tyttökissa.

2. Olen isin tyttö. Ihmisiskä on parasta maailmassa!

3. Tykkään syödä hyvää ruokaa...


4. ... ja oikeastaan ei sen niin väliä, onko se aina niin hyvääkään - tykkään syödä.

5. Tykkäisin olla ammattitervehtijä. Olen tosi hyvä siinä!

6. Tykkään kaikista pihan naapureista. Ja niitten koirista. Ja ohikulkijoista. Ja niitten koirista. Tykkään kaikista.


7. Paitsi, en tykkää yhden naapurin kissasta, koska se on vihainen ja vaanii minua puskista.

8. En halua enää ikinä joutua metsästämään ruokaani. Metsästäminen on joskus mukavaa, mutta en ole kovin hyvä siinä.

9. Olen kaunis, mutta häpeilen joskus käpristyneitä korviani.


10. Joskus olen vähän ujo ja joskus taas tosi rohkea.

11. Tykkään kaikesta pehmeästä ja lämpöisestä. Sylit on kivoja. Paleleminen on kamalaa.

12. Huolehdin muista ja olen aika äidillinen.

13. Rakastan riehumista. Kaikkein parasta on se, kun saan riehua ihan itse kenenkään häiritsemättä.

14. Olen maailman paras hieroja! Hieron omia ihmisiäni säännöllisesti. Olen hyvä löytämään selän kipupisteet ja hoitamaan ne kuntoon.


15. Minulla on vahvat tassut.

16. Rakastan kaikenlaisia vauvoja - - niin kissojen kuin ihmistenkin.

17. Kiipeilypuissa pitäisi olla selkeät merkinnät siitä, mikä taso kuuluu millekin kissalle. Inhoan sitä, kun tasolleni hypitään juuri, kun yritän keskittyä johonkin.

18. Dewey Readmore Books on idolini! Vähänkö olisi hienoa olla kirjastokissa! (Ainakin, jos siis ihmisiskä asuisi kirjastossa...)


19. Minulla on nauru herkässä - erityisesti riehuessa meinaan usein tikahtua nauruun.

20. Tällaisten listojen kirjoittaminen on vaikeaa. Osittain ehkä siksi, että on olemassa asioita, joita en halua muistella.

21. Haluaisin tutustua alueemme kahteen oravaperheeseen. Ne tuntuvat kivoilta, mutta ne pelkäävät minua, koska ne eivät tiedä, että en ole kiinnostunut metsästyksestä.


22. Vaatimattomuus kaunistaa.

23. Olen kuvauksellinen, mutta hämmennyn, kun minua kuvataan.

24. En ymmärrä, miksi mun ihmiset menee suihkuun. Se pelottaa minua enkä uskalla jättää niitä sinne yksikseen vaan jään vahtimaan niitä. Toisaalta en osaisi auttaa, jos jotain sattuisi. En osaa muuta kuin huutaa niille, että äkkiä pois sieltä suihkusta! Mitä tuollaisessa tilanteessa oikein pitäisi tehdä?!

25. "Pääasia, että on söpö!"

(Linkki alkuperäiseen haasteeseen)

25 asiaa minusta: osa Morris

1. Olen päivälleen 2 vuotta vanhempi kuin karvakaverini Pilvi. Synnyimme molemmat 26.4., minä vuonna 2004 ja Pilvi vuonna 2006. Hauskan sattuman lisäksi pidän siitä, miten päivämäärien kakkoset, neloset ja kuutoset vaihtelevat syntymä-aikojemme päivämäärissä.

2. Rakastan action-elokuvia! Mitä enemmän räjähdyksiä ja räiskettä, sitä parempi. Varsinkin nuorempana juoksin usein heti elokuvan alkaessa sohvalle, jotta en missaisi mitään ja katsoa tapitin innoissani koko leffan alusta loppuun saakka vaikka kuinka olisi hiekkis välillä kutsunut. Lempileffani on Total Recall.

3. Olen lähes musta kissa. Todellisuudessa, haluaisin olla kokonaan musta, mutta siellä täällä turkissani asustaa edelleen muutama oikukas valkoinen karva. Voin vakuuttaa, että toisin kuin yleinen uskomus antaa ymmärtää, me mustat kissat olemme suuren onnen alkulähde.

4. Rakastan kaikkia moottoroituja härveleitä. Erityisesti haluaisin päästä lähemmin tutkimaan asuntoyhtiömme suuren ruohonleikkurihärvelin toimintamekanismeja. Vahvoja kakkosia ovat naapurin leikkuupuimuri ja silloin joskus taannoin ulkoillessa viereemme laskeutunut helikopteri. Tykkään myös rakennella ihmisiskän kanssa kaikenlaisia juttuja.

5. Olen kärsivällinen. Voin istua myyränkolon äärellä yhtäjaksoisesti vaikka kokonaisen tunnin.

6. Olen luontainen johtaja. Olen diplomaattinen ja muiden hyvinvoinnista huolehtiva. Annan tilaa muille, mutta osaan vetää tiukat ja selkeät rajat tarpeen vaatiessa. Useimmat luulevat, että olen porukan pohjimmainen, mutta todellisuudessa olen keskeisin joukkoamme ohjaava ja koossapitävä voima.

7. Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta!

8. Pienenä leikin ihmisäipän kanssa hippapiilosta. Se oli lempileikkini. Oli loputtoman hauskaa nähdä ihmisäipän hämmästynyt ilme, kun löysin hänet ja täpäytin pehmeästi tassulla häntä jalkaa hipaksi ennen kuin juoksin itse piiloon.

9. Meidän ihmiset ovat aika kivoja - joskin välillä hieman yksinkertaisia.

10. Inhoan sitä, kun Santtu puree minua takamukseen >:[

11. Minua harmittaa valtavasti, ettei minulla ole peukaloita. Ne olisivat olleet tarpeen niin monissa tilanteissa.

12. En ole sylikissa - paitsi tilanteissa, jossa syli liikkuu joko jalan tai autolla. Pelkkä ihmisen päällä istuminen on tylsää ja turhauttavaa puuhaa. Astinlaudaksi tai korokkeeksi ihminen sen sijaan kelpaa paremman puutteessa.

13. Ihmisiskä on ihan paras rapsuttelija!!!

14. Minulla on aika vahva metsästysvietti.....

15. Olen aika rohkea, mutta pienenä pelkäsin ihan hirveästi variksia.

16. Toivoisin, että voisin tulla heilutetuksi vastapestyissä lakanoissa aina, kun siltä tuntuu. Olen harkinnut ostavani netistä itselleni jonkinlaisen riippukeinun, mutta jällen ongelmaksi koituvat ne puuttuvat peukalot ja näinollen riippukeinun kiinnitys parvekkeelle...

17. Tykkään leikkiä Pilvin kanssa, mutta joskus minua häiritsee hieman se, kun Pilvi juoksee yhtäkkiä kesken kaiken hurjaa vauhtia vatsani alitse. Tiedän, että olen paljon isompi kuin Pilvi, mutta rajansa kaikella.

18. Minulla on kauniit hampaat. Harjaan niitä päivittäin pahvilaatikoilla. Minulla on valloittava hymy, ja eläinlääkäritkin ylistävät hammaskalustoani.

19. Leiki leluillani, lainaa hiekkistäni, loikoile sohvallani, natusta vaikka naksujani - - - mutta pakastetipuuni älä koske!!!

20. Tahtoisin matkustella ja nähdä maailmaa. Hypätä autoon ja ajaa sen kummempia suunnittelematta minne nokka ohjaa.

21. En puhu paljoa, mutta ajattelen sitäkin enemmän.

22. Ymmärrän sujuvasti suomenkieltä ja joskus huvittelen ihmisteni kustannuksella antamalla heille pieniä vihjeitä siitä, että olen kuunnellut heidän keskustelunsa. Tiedän, että se on ilkikurista, mutta minusta on hupaisaa seurata heidän kummasteluaan ja pohdiskeluaan käsityskykyni oletetusta rajallisuudesta.

23. Osaan pukea itse valjaat, mutta ihmismokomat säilyttävät ne ulottumattomissani, joten joudun ehdottamaan yhteisiä valjasteluhetkiä koputtamalla ulko-ovea tai hieman hienovaraisemmin, vienolla "wauwah?"-kysymyksellä

24. Nautin suunnattomasti hellittelystä, mutta hellyydenosoitusten kerjääminen on mielestäni lähinnä koirien hommaa.

25. Jos joku keksii, miten saisin ilman ihmisten avustusta kotimme ovenkahvat käännetyiksi takaisin niin päin, että saan ne omin avuin auki, lupaan lähettää hänelle viipymättä koko kissanminttuvarastoni.

(Linkki alkuperäiseen haasteeseen)

Haaste tulossa

Veispuukista ynnä muista hömppäpömppäsivustoista tuttu: "25 asiaa minusta" -haaste rantautukoon täten myös kissabloggaajien keskuuteen. Tehtävänähän on siis: kirjoita 25 erilaista randomia faktaa, salaisuutta, erikoisuutta tai muuta yleisen tietouden piiriin kantautumatonta seikkaa itsestäsi, ajatuksistasi, haaveistasi tai mielipiteistäsi. Ja tällä kertaa osallistujina vain ja ainoastaan kaikenkarvaiset blogeja ylläpitävät kissaeläimet.

Tänään on ollut sadepäivä, joten tekemistä on ollut huononlaisesti. Karvalapset ovat siis touhunneet kukin oman 25 kohdan listansa kimpussa ja tulokset julkistetaan yksitellen lähiaikoina.

Tällä kertaa jätämme haasteen eteenpäin laittamisen kunkin lukijan oman inspiraation varaan. Haasteen saa vapaasti vastaaanottaa ken tahtoo. Kiinnostaisi kuitenkin tietää, ketkä kaikki innostuvat omat salaisuutensa ja erikoisuutensa kaikelle karvakansalle paljastamaan. Jätäthän siis kommentteihin linkin omaan listaukseesi, jotta voimme kaikki tutustua sinuun paremmin :)

Uusia kavereita

Karvalapsilla on ollut kovasti kiireitä. Pihapiiriin on nimittäin ilmestynyt iso liuta uusia kavereita, joihin kolmikko on innokkaana tutustumassa lähemmin.

Ensimmäinen ja ehkä suurinta viehtymystä aikaansaava kamujoukkio ovat kevään uudet oravanpoikaset napakoine vanhempineen. Suoraan kissojen parvekkeen ulkopuolella on iso vanha hopeapaju (?!), joka toimii oivallisesti pikku-oravien kirmailurakennelmana. Kurret roikkuvat kuka mitenkin päin ja kipittävät hurjaa hippaleikkiä runkoa ympäri ämpäri, kunnes emo tulee ja tukistaa vallattomimmat vekarat kuriin ja nuhteeseen hännästä (tai mistä nyt onnistuukin ohi vilahtavasta pennusta otteen saamaan).


Oravaperheet ovat myös oivaltaneet pikkulintujen syöttöautomaatin, jonka sijainti on kissojen mieleen - sehän on siis kiinnitetty optimaaliseen tähystelysijaintiin suoraan parvekkeen kaiteeseen.

Innokaat luontotarkkailijamme joutuvat pysymään kuitenkin tiukasti parvekelasituksen ja -verkotuksen tällä puolen. Tämä takaa turvallisuuden lasin molemmin puolen. Luonnoneläimet ovat nopeasti oppineet välttämään parvekkeen verkotettua osaa ja oravalapsoset seurailevat kissoja vähintään yhtä uteliaina kuin kissat niitä. Onpa joku niistä välillä uskaltautunut Santun kanssa lasin läpi jopa nenuttelunuuhkuttelutuokioon.


Oravaperheiden lisäksi kissoja ovat viime aikoina käyneet viihdyttämässä mitä erilaisimmat linnut syöttöpaikan ohilentomatkallaan.

Rakkaimmat tipuset kaikista ovat kuitenkin pieni sinitiaisperhe, joka asustaa tuohon samaiseen puuhun kiinnitetyssä kamerapöntössä. Innokkaasti on seurattu pikkuisten munien hautomis- ja kääntelypuuhia ja vihdoin viimein viikonlopun aikana munista kuoriutui hassunkurisia pieniä "muhkuramatosia", joilla on tavattoman suurena ammottavat suut. Touhotus lintuperheen kodissa ja pihamaalla siis jatkuu...

Tänään Pilvi oli todistamassa dramaattista tilannetta, jossa eräs läheisen naakkaparven rohkeimmista jäsenistä päätti yrittää kurkkia pönttöön, josko siellä olisi jotain mielenkiintoista. Tomera (kuvassa yllä) isukki räkytti jättiläismäiselle naakalle vihaisesti, emon hyökkiessä pesässä kohti pöntön suuaukkoa. - - - Niinhän se on - - - ei parane ryttyillä pikkutinteille!

Kohta taitaa olla niin, että karvalapset saavat kokoon riittävästi ornitologista tutkimusaineistoa vaikkapa kirjan julkaisemiseksi (taatun kansainvälisen kysynnän vuoksi het'alkuun englanniksi). Miltä kuulostaisi: "Every Cat's Guide to the Behaviour of Edible Birds" tai "Small Bird Husbandry for Felines" tai miksei yksinkertaisimmille pelkkä "Tweets for Dummies - the Kitty Version"...?

(...ja ei, Morris, sitä ei ruveta kirjoittamaan latinaksi!!!)

Meille ilmestyi hiiriä!

Vaikka raflaava otsikointi saattaisikin aiheuttaa herkkäuskoisimmissa kissalukijoissa orastavaa innostusta höpöhyppelyyn, kotiimme ilmestyneet siimahännät eivät ole aivan sitä, mitä sivusilmän ensivilkaisulla voisi luulla.

Taannoin oli kissakuvahaasteessa aiheena sisustus, ja yölliseen aikaan tapahtuvat askartelumaailmaan tehtävät ihmisiskän yllätyshyökkäykset olisivat tuottaneet siihen jälleen varsin osuvaa materiaalia.

Tällä erää kyse ei ole kissojen hyötysisustuksesta vaan silkkaa visuaalista mielihyvää tuottavasta esteettisestä taide-elämyksestä.

Mikäs sen mukavampaa kuin vesikupilla piipahtaessa tarkkailla mielikuvituksen siivin kahden iloisen hiirulaisen touhuja. Niitä saalistamaan saakka ei sentään kukaan ole mielikuvitusmaailmaan sukeltanut, mutta kyllähän moiset täytyy varmuuden vuoksi käydä sentään nuuhkaisemassa.

Tervetuloa siis joukkoomme, pienet seinähiirulaiset. :)

Oman ihmisen kouluttaminen

Pilvi on jo jonkin aikaa yrittänyt opettaa ihmisiskään antamaan nameja käskystä. Ihmisiskä on varsin kehityskelpoinen yksilö, ja on kärsivällisen koulutuksen tuloksena oppinut tarjoilemaan nameja jo ilman erillistä käskyä - - pelkkä kehonkielellä suoritettava naminantomerkki riittää.


Tässäpä siis haaste kissakavereille. Kouluttakaa ihmisenne naminjakeluautomaatiksi, jonka toimiminen ei vaadi muuta kuin jämäkän ja itsevarman istuma-asennon - ja avot! Nami valmiina nautittavaksi!


Koulutuksen alkuvaiheessa pitää varautua siihen, ettei ihminen heti ymmärrä, mitä häneltä vaaditaan. Onneksi suurin osa ihmisistä lukeutuu kiitettävän miellyttämishaluiseen joukkoon, joten oikean käyttäytymissarjan aikaansaaminen ei ole erityisen vaikeaa.

Kun ihminen alkaa hallita naminannon perusteet, voidaan ryhtyä hienosäätämään tarjoilutekniikkaa: Sopivaa naminpitelyotetta, josta namin saa helposti hampaidensa väliin; Oikeanlaista naminpitelyetäisyyttä ja -korkeutta; sekä tietysti riittävää namindispensiotiheyttä. Hellällä mutta varmalla otteella suoritettu virheiden korjaus ja oikean toiminnan palkitseminen vaikkapa lyhyellä kehräyksellä tai pehmeällä sormenpään nuolaisulla on toimivaksi todettu tapa vahvistaa toivottua toimintaa.

Alla Pilvi demonstroi virheellisen naminojennusasennon lempeää korjaamista.


"Riittävän harjoittelumäärän, kannustuksen ja motivoinnin avulla omasta ihmisestä saa koulutetuksi oivallisen namikoneen", vakuuttaa Pilvi, joka on ollut hyvin tyytyväinen omaan ihmisiskään, jonka namitarjoilutekniikka hipoo jo lähes täydellisyyttä.

Kissakuvahaaste: Arki

Pitkästä aikaa osallistumme kissakuvahaasteeseen. Tämän viikon haasteen aiheena "arki" ja osallistujina Morris & Santtu.

Huippulaatuista "kännykkäkamera hämärässä"-sarjaa edustava otoksemme on arkinen pilkahdus karvalasten tuikitavalliseen koti-iltaan. Kissamaista lekottelua kiipeilypuussa: suloista, hellyttävää, herttaista...


Niinpä niin - - - ja tietysti - - - heti, kun silmä välttää...

Lomakiireitä

Niin... eihän sitä oikein ehdi blogia päivittämään kun on niin kovasti kaikkia kiireitä ;D

Hiirikakkua kaikille!

ONNITTELUT
1-vuotispäivänä!

Paljon onnea "aikuisille" vaavoille,
Milolle, Pyrylle, Chilille ja Wilmalle!

Synttärinaukujaisten säestämänä toivottavat
Pilvi-emo, Santtu-täti, Morris-setä sekä omat ihmiset.

Remppakisut

Pitkän kesätauon jälkeen karvalapset palaavaat taas ruutuun.
Tällä kertaa pienenä kuvakertomuksena esittelyssä
virallisten remppakisujen tuumailuja...

Virallinen remppakisu valvontatehtävissä:

"Täääää väri on vääääräääää!"

Morriskin näyttää lievästi tyytymättömältä seinän väriin...

... ja Santtu virallisten remppaeväiden huolestuttavaan poissaoloon:

Pienen värisäädön ja muutaman maalikerroksen jälkeen
virallinen remppakisu kokee syvää tyytyväisyyttä ja ihastuu korviaan myöten vastahavaitsemaansa iiiiiiiihanaan tikasrakennelmaan:

Lopuksi vielä virallisen remppakisun
virallinen työsuorituksenhyväksymistanssi
kolmeen yksinkertaiseen askeleeseen tiivistettynä koreografiana
(varsinainen virallinen tanssi on kuulemma
huomattavasti monimutkaisempi ja äärimmäistä taituruutta vaativa
harvan ja valitun virallisen remppakisun taitolaji):

PS. Viralliseksi remppakisuksi harjoittelevat voivat klikata kuvaa päästääkseen tarkastelemaan koreografiakaaviota suurempana versiona. ;)