Uusia kavereita

Karvalapsilla on ollut kovasti kiireitä. Pihapiiriin on nimittäin ilmestynyt iso liuta uusia kavereita, joihin kolmikko on innokkaana tutustumassa lähemmin.

Ensimmäinen ja ehkä suurinta viehtymystä aikaansaava kamujoukkio ovat kevään uudet oravanpoikaset napakoine vanhempineen. Suoraan kissojen parvekkeen ulkopuolella on iso vanha hopeapaju (?!), joka toimii oivallisesti pikku-oravien kirmailurakennelmana. Kurret roikkuvat kuka mitenkin päin ja kipittävät hurjaa hippaleikkiä runkoa ympäri ämpäri, kunnes emo tulee ja tukistaa vallattomimmat vekarat kuriin ja nuhteeseen hännästä (tai mistä nyt onnistuukin ohi vilahtavasta pennusta otteen saamaan).


Oravaperheet ovat myös oivaltaneet pikkulintujen syöttöautomaatin, jonka sijainti on kissojen mieleen - sehän on siis kiinnitetty optimaaliseen tähystelysijaintiin suoraan parvekkeen kaiteeseen.

Innokaat luontotarkkailijamme joutuvat pysymään kuitenkin tiukasti parvekelasituksen ja -verkotuksen tällä puolen. Tämä takaa turvallisuuden lasin molemmin puolen. Luonnoneläimet ovat nopeasti oppineet välttämään parvekkeen verkotettua osaa ja oravalapsoset seurailevat kissoja vähintään yhtä uteliaina kuin kissat niitä. Onpa joku niistä välillä uskaltautunut Santun kanssa lasin läpi jopa nenuttelunuuhkuttelutuokioon.


Oravaperheiden lisäksi kissoja ovat viime aikoina käyneet viihdyttämässä mitä erilaisimmat linnut syöttöpaikan ohilentomatkallaan.

Rakkaimmat tipuset kaikista ovat kuitenkin pieni sinitiaisperhe, joka asustaa tuohon samaiseen puuhun kiinnitetyssä kamerapöntössä. Innokkaasti on seurattu pikkuisten munien hautomis- ja kääntelypuuhia ja vihdoin viimein viikonlopun aikana munista kuoriutui hassunkurisia pieniä "muhkuramatosia", joilla on tavattoman suurena ammottavat suut. Touhotus lintuperheen kodissa ja pihamaalla siis jatkuu...

Tänään Pilvi oli todistamassa dramaattista tilannetta, jossa eräs läheisen naakkaparven rohkeimmista jäsenistä päätti yrittää kurkkia pönttöön, josko siellä olisi jotain mielenkiintoista. Tomera (kuvassa yllä) isukki räkytti jättiläismäiselle naakalle vihaisesti, emon hyökkiessä pesässä kohti pöntön suuaukkoa. - - - Niinhän se on - - - ei parane ryttyillä pikkutinteille!

Kohta taitaa olla niin, että karvalapset saavat kokoon riittävästi ornitologista tutkimusaineistoa vaikkapa kirjan julkaisemiseksi (taatun kansainvälisen kysynnän vuoksi het'alkuun englanniksi). Miltä kuulostaisi: "Every Cat's Guide to the Behaviour of Edible Birds" tai "Small Bird Husbandry for Felines" tai miksei yksinkertaisimmille pelkkä "Tweets for Dummies - the Kitty Version"...?

(...ja ei, Morris, sitä ei ruveta kirjoittamaan latinaksi!!!)