Rentouttavaa joulua!

Iloista ja rentouttavaa joulua kaikille!
Huolehtikaahan kissat omista ihmisistänne
erityisesti näin joulun aikaan. :)

Iskän tyttö

Kaikkein rakkainta maailmassa on oma ihminen.

Liikettä niveliin - eli Pilvin päivä osteopaatilla

Pilvi on melkoinen tyttö riekkumaan. Välillä hirvittää salamana sinkoilevan kissan juostessa asuntoa ympäriinsä, että mitä mahtaakaan kolmen jalan varassa oleva selkä tykätä moisesta.

Kolmijalkaisella kissalla liikeradat ja asennot ovat normaalista poikkeavat, jolloin lihakset ja tukiranka joutuvat työskentelemään rankemmin ja ajan kanssa kehoon voi tulla monenlaista jumia, jännitystilaa ja kipua, vaikka ei hurjia ralleja harrastaisikaan.


Päätimme siis kysellä aikaa eläinfysioterapeutti/-osteopaatti Leena Piiralta, jonka kuulimme lukeutuvan Suomen huippuihin alallaan. Asiakastyytyväisyys ainakin on ilmeisen hyvää, sillä ensimmäiset vapaat ajat hänen kalenterissaan olivat vasta seuraavalle vuodelle. Onneksemme saimme kuitenkin pian kuulla vapautuneesta peruutusajasta ja niinpä lähdimme tänä aamuna kohti Halikkoa Pilvi boksissaan makoillen.

Vaikkei mitään ilmiselvää Pilvin olemuksesta ole päälle päin huomannutkaan, löytyihän sieltä kuitenkin kipupisteitä. Kyllä kirpaisi itselläkin sydänalasta kun mietin, että olisi varmaan sittenkin pitänyt käydä tutkimassa tilanne jo aikaisemmin.

Hoitohuoneen koirahajut kiinnostivat Pilviä niin, että neiti ei meinannut malttaa pysytellä paikoillaan. Ymmärrettäväähän tuo - kukapa mieluummin seisoisi hievahtamatta paikallaan kipeitä paikkoja kaivatuttamassa kuin vapaasti liikkeellä jännän uuden tilan tuoksuja tutkimassa?! Osansa sai myös huoneessa ollut kaappi, jonka alle piti tietenkin tunkeutua nopealle tutkimusretkelle. Olihan kaappi sentään ainakin kahdeksan senttiä irti maasta.

Ensikertalaisen hoito tehtiin rauhallisesti, välillä taukoja pitäen. Osteopaatin työskennellessä, pidin (yritin ainakin) Pilviä paikallaan ja samalla tunsin käsissäni hyvin sen reaktiot. Joissain kohdissa pää painui kämmeneeni tai lihakset jännittyivät väristen selkää manipuloivien sormien osuessa kipeään kohtaan. Toisina hetkinä tuntui kuin koko kissa olisi rentoutunut kerralla aivan veteläksi.

Turvallisimmalta Pilvistä taisi tuntua, kun otsani oli pehmeästi sen otsaa vasten (pienikokoisen kissan seistessä lattialla, helpommin sanottu kuin tehty). Otsa otsaa vasten se rentoutui ja pysytteli hiljaa paikallaan. Aivan täydellisesti ei Pilvi vielä hoidolle antautunut, mutta näytti loppuvaiheessa jo rentoutuvan tunnustelemaan, mistä tässä nyt oikeastaan on kyse.

Vaikka syvissä lihaksissa jännittyneisyyttä löytyikin, osteopaatin mukaan Pilvin liikkuminen on joustavaa ja sujuvaa, sen pystyessä myös hyppäämään sulavasti ylös ja alas (todettiin käytännössä Pilvin ponkaistessa työpöydälle tavaroita tutkimaan).

Kotiin saimme käsittelyohjeet, joiden avulla voimme lisätä rintarangan liikkuvuutta ja selän syvien lihasten rentoutumista. Koska kissojen sietokyky pitkälliselle kipulääkehoidolle on huono, sovimme selkäkipuun homeopaattisen valmisteen käytön ja ongelmien ennaltaehkäisyyn seraquinin käytön aloittamisesta. Lisäksi osteopaatti suositteli lämpimien makuupaikkojen tarjoamista, josta saimmekin heti muutamia uusia ideoita (niistä lisää myöhemmin).

Näillä siis eteenpäin seuraavaa vapautuvaa aikaa odotellessa. Nyt kun saisimme tuon elohopean vielä kehittämään itselleen terveen itsesuojeluvaiston. :)

Muutamasta tiedustelusta johtuen tarkennetaan (tammikuu 2012):

Kävimme osteopaatilla kokeilemassa, josko siitä olisi Pilville ennaltaehkäiseväksi hoidoksi. Osteopaatti ei ehdottanut jatkokäyntejä. Pyysimme kuitenkin päästä jonotuslistalle mutta tarvetta uusintakäynnille ei ainakaan toistaiseksi ole ollut.

Jälkimmäinen kuva ei ole Pilvin tavallinen asento vaan se on joskus kesken venytyssession napattu otos. Selkä ei siis ole amputoiduilla kissoilla köyryssä muulloin kuin niiden venyttäessä itseään ylöspäin samalla tavalla kuin tavallisetkin kissat.

Parvekeverkko

Karvalasten puuhaparvekkeelle saatiin kesällä lisää verkkopinta-alaa. Verkkolaajennus oli osa blogissakin taannoin mainittua kuumuuden karkotusprojektia. Lasitetulla parvekkeella on ollut tähän saakka vain yhden lasiruudun kokoinen verkotus, mutta nyt verkotettiin kerralla 170cm x 170cm seinämä.

TARVIKKEET

- metrin levyistä 20mm x 20mm muovitettua puutarhaverkkoa
- muovitettua rautalankaa (sama paksuus kuin verkossa)
- 4 parimetristä alumiiniputkea
- kasa nippusiteitä
- sivuleikkurit
- metalliviila
- rautasaha

VERKKO

Koska kaupasta ei löytynyt riittävän leveää verkkoa, leikattiin verkkorullasta kaksi pitkää pätkää, jotka sidottiin toisiinsa rautalangalla pitkittäissuunnassa niin, että niistä muodostui 2-metrinen verkko. Yhdistetyt verkot leikattiin lopulliseen kokoonsa sivuleikkureilla ja leikattujen rautalankojen päät viilattiin haavereitten estämiseksi.

PUTKET

Alumiiniputket, joiden tehtävänä on tukevoittaa verkkoa ja vähentää tarvittavien kiinnityskohtien määrää, sahattiin verkon reunojen pituisiksi. Sen jälkeen putket pujoteltiin verkon reunimmaiseen reikäriviin kuvassa näkyvällä tavalla. Näin verkko pysyy kauttaaltaan siististi kiinni eikä matkan varrella tarvita ylimääräisiä kiinnikkeitä tai teräviä rautalanganpätkiä.

KIINNITYKSET

Lopuksi koko komeus nostettiin paikalleen parvekeikkunakiskojen ulkopuolelle. Kohta, johon verkko laitettiin rajautuu sivuilta ja alhaalta metallipalkkeihin ja ylhäältä ylemmän parvekkeen lattiapohjaan.

Niinpä kiinnityksiksi riitti sivuista 3 kiinnityskohtaa (ylös, alas ja keskelle) ja ylä-alasuunnassa 1 kiinnityskohta keskelle (alhaalla kaidepalkkiin ja ylhäällä ikkunakiskoon).
Karvalapset eivät ole osoittaneet kiinnostusta verkoissa kiipeilyyn - yläreunan kiinnityksiä voi lisätä tarvittaessa, jos tilanteeseen tulee muutos.

Lopuksi nippusiteiden leikatut kulmat käännettiin ulospäin varmuuden vuoksi, etteivät uteliaat karvalapset satuta varpaitaan testaillessaan kiinnitysten kestävyyttä.

LOPPUTULOS

Karvalasten mielestä uusi verkko on ollut mahtava juttu. Nyt on mukava kytätä myös etupihalla liikkuvia naapureita ja ilmanvaihto parvekkeella on parempi kuin koskaan.

Sateella ikkunat saa kätevästi ja nopeasti kiinni verkon jäädessä ikkunoiden ulkopuolelle. Työkalut ja nippusiteet löytyivät kotoa ennestään, joten projektin kustannukset jäivät muutamaan kymppiin.

Ukkos-Pilvi

Pienestä koostaan huolimatta Pilvi on perheemme valpas vahti ja ponteva poliisi. Vähintäänkin tiukkaan puhutteluun ja kurinpidoliseen murahteluun joutuvat niin liioiksi riehaantuneet karvasisarukset, rapussa räyhäämään erehtyvät koiraeläimet kuin oikullisesti käyttäytyvät leluhiirulaisetkin.

Eipä siis ihme, että ulkoa kantautuva äänekäs ukkosen jylinä sai pikkupoliisin liikekannalle. Tilannetta oli siirryttävä seuraamaan parvekkeen korkeimmalle tasolle. Uskottavuushan siitä kärsii, jos alaviistosta yrittää ärhäkkääksi äitynyttä sääilmiötä pitää kurissa ja nuhteessa.

Tilanne pysyikin aisoissa hyvin, kunnes salamat ja ukkonen toivat tuekseen rankkasateen. Kolme yhtä vastaan on melkoisen ylivoimainen asetelma kokeneimmallekin kurinpitäjälle. Lopulta oli Pilvinkin vetäydyttävä sisätiloihin uusiin asemiin kissanluukun ääreen varmistamaan, ettei myrsky sentään röyhkeydessään pyri siitä sisään.

Kuuma!

Morriksen kuva kissakuvahaasteeseen aiheella KUUMA:

Aiheesta inspiroituneina, karvalapset haluavat esitellä yhden monista keinoista, joiden avulla tukahduttavat hellepäivät muutettiin tänä kesänä leppoisan kesäisiksi kissanpäiviksi karvalasten kodissa.

Helleaallon iskiessä henkilökunta asetettiin hälytystilaan ja sota kuolettavaa kuumuutta vastaan alkoi. Keittiön nurkkaan viattomanoloisesti pinotut tyhjät limukkapullot paljastuivatkin salaiseksi asevarastoksi. Pullot täytettiin vedellä ja aseteltiin kylmäkallejen kavereiksi pakastimiin jäätymään.

Karvalasten salainen ase: JÄÄPULLO

Pakkasherran suoritettua tehtävänsä, umpijäiset helteenkarkoitusohjukset saatiin käyttöön ja karvalasten oloa helpottamaan seuraavalla tavalla: Jäinen pullo kääräistiin kierroksen verran pyyhkeen sisään ja jätettiin sopivan varjoisaan lepäilypaikkaan. Ylijäävästä pyyhkeenosasta sai kätevän makuupehmusteen, jolla maatessa jäähdyttelijä voi itse säätää viilennysastetta asentoaan tai loikoiluetäisyyttään muuttamalla.

Asearsenaalia oli runsaasti, kiitos palveluskuntaan kuuluvan limonaadin suurkuluttajan, joten viileät makuupaikat olivat auki 24h ilman jonotusta. Käytössä olevan jäämassan sulaessa ja jäähdytystehon laskiessa alle hyväksyttävän rajan, vaihtui pullo lennossa toiseen pakastimessa vuoroaan odottelevaan.

Pilvi näyttää, miten mukavaa jääpullon käyttö voi olla.
Tässä viilennyksen kohteena oikeanpuoleinen kankku & kylki:

Pilvin makuupaikan alla oleva pahvilaatikko toimi samalla myös mainiona vilvoitteluluolana. Pahvilaatikon sisänurkkaan asetettu jääpullo viilensi miellyttävästi laatikon sisällä olevan ilman ja muodosti karvalapsille oivallisen chillailumestan, jossa nämä kävivät piipahtamassa kuumaa pakoon.

Kerrostaloasunnosta puuttuva ilmastointi / jäähdytyslaitteisto korvattiin varsin edullisella ja yllättävän toimivalla innovaatiolla. Joukko jääpulloja aseteltiin keilaradan keilojen tapaan pystyyn lattialle. Näin syntyneen jäähdytyskennon eteen puhkumaan pieni pöytätuuletin, toiselle puolelle sopivasti vapaata pötköttelytilaa ja avot! Loistava jäähdytyslaite valmiina vilvoittamaan ja virkistämään väsyneimmänkin helleraadon. Kyhäelmä ei toki ollut estetiikan mestarinäyte, mutta tarkoitukseensa varsin toimiva ja karvalasten lämpimästi (no pun intended) suosittelema.

Kerräämme mieluusti lisää uusia ideoita tulevien kesien varalle, joten jätä kommentti ja kerro, millä keinoilla palvelusväkesi huolehtii mukavuudestasi kesäkuumilla.

Mustaa & Valkoista: Siluetti / Profiili

Siluetti / Profiili

Mustien kissojen lippua korkealla pitävä Morris
aloittaa uuden vuoden osallistumalla uuteen
Mustaa & Valkoista -valokuvahaasteeseen.

Tervetuloa 2010

Onnellista ja tapahtumarikasta uutta vuotta!
T: Santtu, Pilvi & Morris

Karvalapset vastaanottivat uuden vuoden riehakkaasti ilakoiden ja naapuruston rakettisaldon räiskintää mielenkiinnolla seuraten. Harmikseen kukaan ei tänäkään vuonna onnistunut saalistamaan kaukana taivaalla singahtelevia tulikärpäsiä, joten sakin oli tyytyminen pelkkään värikkäiden kipinöiden tarkkailuun ikkunalasin takaa.

Tinoja eivät karvalapset valaneet, mutta ainakin Pilvi on täysin vakuuttunut, että mikäli niin olisi tehty, olisi koko porukalle tullut tuhansittain pieniä tinaötököitä, tinaherkkutahnatuubeja sekä tietenkin tinarapsuttelusormia.