21.8.09

Maissia laatikossa

Menina kysyi äskettäin maissihiekkakokeilusta, josta kerroimme jokunen aika sitten. Kokeilun tulokset ovat jääneet raportoimatta lähinnä sihteerin saamattomuuden vuoksi. Kiitos siis muistutuksesta! :)

Täysin aiheen vierestä oleva kuvituskuva lötköpötkökissasta.

Maissipohjaisen kissanhiekan kokeilu on toistaiseksi tauolla yllättävien havaintojen vuoksi, joten lopulliset tulokset saamme vasta myöhemmin, mutta tässä tähän mennessä saavutetut kokemukset.

PÖLY
Maissihiekasta lähti käytössä vähän kellertävää "jauhoa", mutta vähemmän kuin esim. pölyä laadukkaasta mikrohiekasta. Jauhon määrä hiekassa lisääntyi hieman ajan kanssa, mutta pysytteli lähinnä hiekka-astian pohjalla, hiekan alla, ei ilmassa tai muilla pinnoilla.

KULKEUTUMINEN
Siitä pääsemmekin maissihiekan kulkeutumiseen, nimittäin maissihiekka pysytteli hiekka-astiassa ihan ok. Mutta jostain syystä edellä mainittu "jauho", joka ei siirtynyt suihkuhuoneen pinnoille, matkustikin varsin kätevästi kissan tassuissa suoraan ihmisäipän mustan paidan rinnuksille kissan siirtyessä vessakäynnin jälkeen syliin nukkumaan. Vaikka kyseessä oli täysin puhdas hienojakoinen "jauho" eikä siis pissainen hiekka tms - - - silti - - - urgh!

PAAKUT & HAJUT
Paakut pysyivät tiiviinä koko ajan ja hajunsitomiskyky oli ok. Tuoreiden paakkujen haju ei ollut aivan yhtä huomaamaton kuin savihiekassa, mutta paakkujen tiiviyden takia hiekkaan ei jäänyt kuitenkaan haisevia murusia.

Sen sijaan hiekan oma maissimainen ominaishaju alkoi ajan kanssa hieman pistämään nenään. Tämä todennäköisesti siksi, että maissinhaju ei noin ylipäätään lukeudu palvelusväen lempituoksuihin.

SUOSIO & KÄYTTÖ
Ahkerin maissipohjaisen hiekan käyttäjä oli selvästi Pilvi. Muut kävivät kokeilemassa ja jatkoivat sen jälkeen savihiekan käyttöä. Tämä ei haitannut, sillä ennen kaikkea Pilviä varten uusi hiekka hankittiinkin.

Ongelmaksi koitui kuitenkin lopulta se, että jostain syystä Morris ja Santtu ryhtyivät pikkuhiljaa selvästi vähentämään vessakäyntejään maissihiekan lisäksi myös savihiekassa. Pisupanttaus alkoi näyttää vähitellen sen verran huolestuttavalta, että maissihiekka päätettiin laittaa vähäksi aikaa kokonaan pois ja pian pisuhädät tulivatkin taas normaalitahtiin.

... Siispä ...
Lopputuloksena siis oletus jostain Santun ja Morriksen vierastamasta maissihiekan ominaisuudesta siinä määrin, että se vaikutti jopa muiden hiekkojen käyttöön. Asian varmistamiseksi on tarkoitus ottaa maissihiekka vielä uudelleen kokeiluun myöhemmin ja seurata, päädymmekö taas samaan tilanteeseen.

Todennäköisyys sille, että 2/3 karvalapsista olisi samaan aikaan kehittänyt joko stressipohjaisen tai tulehduksellisen virtsaamisvaikeuden yhtä aikaa ja myös päässyt siitä nopeasti ja samanaikaisesti maissihiekan hävittyä, on melko pieni, joten luultavimmin ongelma johtui jostain maissihiekkaan liittyvästä seikasta.

Maissipohjainen kissanhiekka on varmasti hyvää ja toimivaa sellaisille kissoille, jotka eivät sitä vierasta ja suostuvat sitä mielellään käyttämään.

Meidän kohdalla jatketaan kuitenkin vielä etsintöjä sen OIKEASTI maailman parhaan kissanhiekan löytämiseksi.

12.8.09

Lintubongarit

Karvalasten ornitologisen bongausseuran rakennuttaman uuden tähystystornin näköalakerrosten testailua. Havannoinin kohteena Herra Viherpeippo.

6.8.09

25 asiaa minusta: osa Pilvi


1. Olen maailman ehdoton voittamaton HÖPÖHYPPYMESTARI numero uno!

2. Olen humoristinen hedonisti tai hedonistinen humoristi - enkä ole turhantarkka, joten kumpikin käy.

3. Olen mummu. Nuorekas ja söpö sellainen.

4. Minulle on mahdotonta olla vihainen. Tätä piirrettäni hyödynnän aina kun voin.


5. Minulla on usein ikävä meidän seeprahiiriä. Mihin ne katosivat?

6. Olen perheen pienin, mutta olen siitä huolimatta paikan pomo. Hallitsen valtakuntaani hellällä tassulla.

7. En pidä ulkoilusta, mutta rappuun on joskus livahdettava ihan vain, jotta huoltohenkilökunta pysyy kuosissa. Odottelen sopivaa omakotitaloa, johon voisin rakennuttaa oman ulkotarhan. Haluaisin ulkotarhan, jossa olisi vakiovarusteena yö-öttiäistehdas.


8. Olen pelottava, kun murisen. Jos murina ei tehoa, se rapussa haukkuva koira saa tuta ÄRINÄÄNI.

9. Ihmisten vasemmat posket soveltuvat tassuttamiseen paljon paremmin kuin oikea. Oikeat posket ovat ihan "PLÄÄH". Tämän täytyy olla jossain tieteellisestikin todistettu.

10. Olen voittanut kerran missikisat. Se oli joskus vuosia sitten, kun olin paljon, paljon nuorempi enkä läheskään yhtä kaunis kuin nyt ;)


11. Nenänjuuren kevyt, pehmeääkin pehmoisempi lipaisu kertoo, miten syvästi rakastan.

12. Kissojen entsymaattinen hammastahna on taatusti maailman ihaninta herkkua!!! NAM!

13. Tykkään vaania ja metsästää, mutta en ota sitä kovin vakavasti.

14. Jos Morris tekee jotain, mistä kielletään, sen täytyy olla jotain mielettömän kivaa. Tottakai sitä täytyy kokeilla!


15. Minulla on haamujalka, jolla pystyy saalistamaan seinien, ovien ja muiden esteiden läpi, mutta jolla en jostain syystä onnistu peittelemään pisujani.

16. Kolmijalkaisuus on ehdoton etu painileikeissä. Olen maailman nopein sivuttaiskuperkeikkaaja!

17. Ainoa huono puoli kolmijalkaisuudessa on se, että isossa juomakulhossa olevan veden tassuttaminen on hurjan hankalaa.


18. Haluan nukkua pimeässä. Auringossa makaaminen on lepäämistä.

19. Miksi lavuaaria ja suihkukaivoa ei saa nuolla?

20. Santtu on ihan kiva, kun se pesee mua - mutta ihan tyhmä, kun se ei sitten ikinä lopeta.

21. Me ollaan iskän kanssa samanlaisia. Me molemmat rakastetaan yhtä tiettyä vanilja-vanukasta. Ja me molemmat syödään sitä salaa äiskältä - - - yhdessä.


22. Nukun aina mamman polvitaipeessa. Se on juuri sopiva käpertymiseen. Joskus, jos polvitaive ei ole ajoissa paikalla tai asettunut oikein, pieni mutta napakka hampailla suoritettu peiton tai vaatteen läpi ravistus korjaa epäkohdan.

23. Minusta ei koskaan tulisi säveltäjää, mutta olen aika hyvä sanoittaja, vaikka itse sanonkin (ks. twitter sivuni).

24. Puhtaus on kaiken A ja O. Varpaiden puhtaus onkin sitten BCDEFGHIJKLM ja joskus ehkä vähän N:kin.

25. "Lopulta kaikki kääntyy parhain päin."


5.8.09

Suurriistan metsästäjät

Kesäpäivien ratoksi karvalapset ovat aloittaneet metsästys-harrastuksen. Valjastellessa vaanitaan heinikossa myyriä, öisin parvekkeella jos jonkinlaisia öttiäisiä ja elävän ravinnon puuttuessa, saaliiksi kelpaa lähes mikä vaan. Saalistuksessa karvalasten mielikuvitus ei tunne rajoja.

Täydellisesti keskivertokissan hammaskalustoon sopivaksi todettu ikea-hiiru.
Heti saalistettavissa - ei koottavia osia.

Viime aikoina erityissuosiota on saanut ikeasta mukaan tarttunut harmaa hiirulainen. Tavanomaisen metsästyksen lisäksi Morris on päättänyt perehtyä syvemmin myös saaliseläinten kuljetuksiin.

Edellämainittu ikea-hiiru tekee Morriksen hampaissa päivittäisiä matkoja asunnon eri kohteisiin, Morriksen selostaessa samalla kovaan ääneen jotain hyvin tärkeän kuuloista - - mutta mitä?

Kenties matkan varrella vastaan tulevia nähtävyyksiä? Vai pohdintoja ikean hiirulakannan jalostamiseksi? Tai ehkä Morris vain ilmoittaa löytäneensä TAAS sen saman vanhan lelun parvekkeelta lorvimasta. Valitettavasti suu täynnä pulleaa pehmoleluhiirtä on omiaan hankaloittamaan tiedonvälistystä siinä määrin, että viesti jäänee ikuiseksi arvoitukseksi.

Jo viimeiseen oljenkorteen tarttuessaan, hiiri tiesi päivänsä olevan luetut.

Vaikka ikea-hiiru onkin mieluisa viihdyke, Pilvi on kunnostautunut viime aikoina ennen kaikkea yöperhosten ynnä muiden yömölliäisten keräämisessä. Neiti on innostunut uudesta harrastuksestaan siinä määrin, että yöunet uhkaavat unohtua kokonaan.

Suurimmat yökiitäjät ovat sen verran hauskoja leikkikavereita, että niitä ei syödä - kunnes Santtu ehtii paikalle ja popsii tyytyväisenä Pilvin sisälle tuoman saaliin. Ja jälleen palaa pikkuinen Pilvi parvekkeelle, vastoinkäymisistä lannistumatta, odottamaan seuraavaa suurta saalistaan kuin uhkapeliaddikti konsanaan.