Nyt ollaan vaan ja hengaillaan...

Viime aikoina ei paljoja erikoisia ole sattunut, vaikka mukamas kauheesti ollaan kaikenlaista touhuttu. Pihalla on heinäsirkat saapuneet kiitettävän runsaana joukkona. Morris-pojalla kuluu siis tätänykyä ulkoiluhetket riemukkaasti hentoisten sirittäjien perässä loikkiessa.

Santtukin niistä on kovasti kiinnostunut, mutta harmikseen ei useimmiten onnistu niitä saaliiksi asti saamaan, joten suurimmaksi osaksi homma etenee toiveikkaana yrittämisenä, joka joskus silloin tällöin jopa pienellä herkkupalalla lopulta palkitaan.

Pilvi puolestaan on huomattavasti kiinnostuneempi muurahaisista. Holtittomasti ympäriinsä loikkivat sirkat jäävät siis vähemmälle huomiolle. Muurahaisten touhotusta sen sijaan Pilvi tarkkailee tiukasti milloin mistäkin kulmasta - välillä silmät kierossa mahallaan pitkin pituuttaan maahan painautuneena pieni nenä aivan muurahaisvaltatien reunamilla :D

Kovasti on kuitenkin Pilvillä sisäkissan identiteetti. Valjaiden esille otto kun herättää välillä piipertäjässämme vastustamattoman tarpeen pöydän ja tuolien alapuolisen maailman valloittamiseen. Pieni määrä raksuja yleensä helpottaa kummasti ja ulkona alkujännityksestä päästyään pikkuinen kiitää kuin hassunkurisen kaljuhäntäinen oravanpoika pitkin pihanurmea. Yleensä onneksi sentään tuo ulkoiluttajan oma-alotteisesti kotiovelle, kun on saanut valjastelusta tarpeekseen - mutta jos hetkeäkään aikaisemmin yrittää pikkuista sisätiloihin toimittaa, alkaa niin maan vimmattu ilmalaukka, että tuhatjalkaisetkin kalpenee rinnalla.

- - Ja, kuten kuvasta näkyy, joskus siellä pihalla on kiva ihan vaan olla ja hengailla äippäliinin sylissä maailman menoa katselemassa ja lomapäivistä nauttimassa. :)

Oi puuhapuu, oi puuhapuu...

Parisen päivää sitten alkanut uusi projekti on lähtenyt kivasti alkuun. Työn alla on siis karvakakruille uusi puuhailupuu - sanan varsinaisessa merkityksessä.

Alkuperäissuunnitelma oli tehdä jokin hauska ja simppeli pienoiskiipeilypuu, jossa Pilvin mahdollisten pentujen olisi aikanaan hauska temmeltää... mutta kuinkas sitten kävikään. Suunnitelmat paisuivat ja pienoispuu kasvoikin yllättäen kaksi ja puoli-metriseksi rakennelmaksi, jossa riittää askartelemista vielä jonkin aikaa. :) Toivottavasti valmis tekele saa vaativan testiryhmämme hyväksynnän.

Yllä olevassa kuvassa siis keskeneräinen puu ensimmäisellä paperimassakerroksella. Kerroksia tulee vielä paaaaaaaljon lisää. Lisää kuvia tulee projektin edetessä ja viimeistään sitten, kun kyhäelmä on valmis.

Rentoja raatoja ja kissakäristystä

Helle on tehnyt tehtävänsä...

Leppoisia kesäpäiviä siis kaikille koko karvapoppoolta!

Äidin pikku apulaiset

Mennyt viikko on ollut työntäyteinen meille ihmisille ja karvalapset ovat toimineet ahkerasti äidin ja iskän pikku apureina, kun hiki hatussa ollaan väännetty kokoon jos jonkinmoista lavasteenosaa ja teatterinukkea .

(Ilmainen mainos: Hengentuotteitamme pääsee halutessaan "ihailemaan" VikingLinen laivojen muksulassa koko kesäkauden ajan.)

Kovasti ovat karvakersat kaikenlaista puuhaa keksineet kotiin ilmestyneitten kankaita, vaahtomuoveja ja jopa pakkausmateriaaleja hyödyntäen. Aina ei toiminta ole tietenkään ihmisten työskentelyn kannalta sitä kaikkein helpottavinta, mutta pysyypähän lähestyvän deadlinen aikaansaama hermostus poissa, kun kolme kaistapäätä koheltaa kilpaa tavaroiden seassa mitä mielikuvituksellisimmissa leikeissä.

Alla Morriksen taidonnäyte siitä, miten tekonurmikangaspaketin tyhjä kuori saadaan näpsäkän vaivattomasti muunnettua vallan mainioksi vaanintatunneliksi. Jännittävää!

Siskokset kuin puumakset

Viime viikonloppuna kävi Pilvi jälleen kissanäyttelyssä. Tällä kertaa Hyvinkäällä. Erityisplussaa näyttelypäivässä oli se, että näyttelyssä oli koko perheen naisväki koolla, eli mukana oli myös Pilvin emo, Geri, ja sisko, Viivi (o.s. Pouta).

Tuitukka nuori neitosemme ei kylläkään ihan hirmuisen kohteliaasti suhtautunut sukulaisiinsa. Siskonkin kanssa piti pikkuisen sihistellä - ikään kuin muodon vuoksi. Kehräyksiä lähettelee Pilvi kuitenkin nyt täältä ja terkkuja "sukukokouksesta" poissaolleille veljille, Paronille ja Pontukselle! :)

Päivä sujui nopeasti ja rattoisasti hyvässä seurassa (terkut vaan Viivin mamille ja Pilvin kasvattajalle!)

Arvostelupuolellakin tuli ihan odottamatonta ylläriä ja Pilvi sai elämänsä toisen sertin ja pääsi jopa paneeliin saakka. Edellisessä näyttelyssä tuli EX3, joten aikamoista arpapeliä siis, miten missäkin näyttelyssä sattuu kissalla minkäkin tuomarin kanssa menemään. Mutta hauskahan se on silti näyttelyissä käydä ja kuulla, mitä mieltä eri tuomarit kissasta ovat.

Pilville päivä oli täynnä touhua, koska riista-abyt olivat ns. rinnakkaisarvostelussa tuomarioppilaalla, joten tuomarointeja kertyi tuplamäärät tavalliseen päivään verrattuna. Mukavasti kuitenkin meni palvelusväen jänskätyksistä huolimatta - ja väliajat sujuivat rauhallisesti omassa "Pilvilinnassa" tuutien...