26.3.07

Sertejä ja sähellystä




Viikonloppuna oli taas kissanäyttelyiden aika. Ja aika moni "ensimmäinen" oli edessä. Pilvi oli ilmoitettu ensimmäistä kertaa näyttelyyn kahdeksi peräkkäiseksi päiväksi. Pilvi oli ensimmäistä kertaa "isojen tyttöjen" luokassa, eli aikuisten kissojen joukossa. Ja niinpä Pilvi oli myös ensimmäistä kertaa kilpailemassa ihka oikeasta sertistä.

Ensimmäisenä näyttelypäivänä pikkuinen oli vähän pöllämystynyt aamulla, mutta tuntui jo tietävän, mitä tuleman pitää. Näyttelypaikalla saatiin kaikki valmiiksi ja suunnattiin tuomarille, joka oli tällä kertaa miestuomari Italiasta.

Pilvi sai kuin saikin ensimmäisen sertinsä, vaikkakin ehkä turhan helposti, koska samaan luokkaan ilmoitettu toinen kissa olikin jostain syystä jäänyt näyttelystä pois. Eli Pilvi sai ensimmäisen sertinsä ilman kilpailua, mutta ainakin tuomari tuntui pitävän Pilviä hyvinkin sertinsä arvoisena, sillä arvosteluseteliin oli kirjoitettu kovasti kaikkea positiivista.

Seuraavana vuorossa ollut värin parhaan valinta olikin sitten jo jännä kisa. Tuomari pähkäili ja pähkäili. Otti kissoja käsittelyn, katseli ja tutki, tuumi ja pohti. Lopulta näytti siltä, että tuomari oli valintansa tehnyt ja alkoi luetella alhaalta ylöspäin kissojen järjestystä. Yllättäen sitten melkein kesken lauseen tuomari alkoi taas epäröimään, kun jäljellä oli Pilvi ja kaunis vihertäväsilmäinen ruotsalainen aby (valitettavasti en muista kissan nimeä). Tuomari oli jo sanomassa tulokset, kun hän aloittikin uudelleen pähkäilyn, tarkastelun ja tuumailun näiden kahden välillä.

Kerta toisensa jälkeen tuomari otti kissat käsittelyyn. Käänteli ja väänteli, katseli ja pohti ankarasti. Tuntui jo, ettei tuomari pääsisi ollenkaan päätökseensä. Pilvin osalta tuomari piti enemmän rakenteesta ja erityisesti Pilvin turkin laatu ja kuviointi sai paljon kehuja osakseen. Kasvoissa tuomari kehui Pilvin korvien asettumista ja silmien muotoa sekä leukaa. Kilpailijalla tuomari kertoi olevan parempi ilme ja kasvojen kokonaisuus.

Tuomarin miettiessä ja siirtyessä edestakaisin vuorotellen kissalta toiselle, ehdin jo pohtia, että ei tämä nyt niin vakavaa ole, kunhan päättäisi jo! :D Ja lopulta piiiiitkän pohdinnan ja selostuksen päätteeksi tuomari totesi, että Pilvin kilpailija oli tällä kertaa hänen mielestään valmiimpi kissa kokonaisuudessaan kuin Pilvi ja niinpä ruotsalainen aby siirtyi jatkoon ja Pilvi sai loppupäivän vapaata.

Tai ainakin melkein vapaata, sillä olihan paikalla myös agilitykisat. Niinpä kohtapian suunnattiin Pilvin kanssa agilityradalle lämmittelemään ja alkukarsintoihin. Viikonloppumme vahvistuvan teeman mukaisesti, olin tietysti unohtanut Pilvin herkut kotiin, joten houkuttimena ja motivointina rataa varten ei ollut muuta kuin huiska. Pari harjoituskierrosta meni Pilvin osalta yliajalle sen pysähdellessä haistelemaan esteissä olevia aikaisempien kisaajien hajuja. Lopulta saimme kuitenkin pikku piipertäjän innostumaan leikistä sen verran, että saimme jonkinlaisen karsinta-ajan paperille.

Siinä sitten harjoitellessa Pilvi päättikin, että kisapaikan taustalla oleva suljettu baarialue olisikin huomattavasti agilityrataa kiinnostavampi seikkailupuisto, joten ei ku sinne! Pikkuinen loikkasi pöydälle rakennetulta radalta baaritiskin yli. Järjestäjät totesivat huolettomina, että paikalla ei ollut mitään sellaista, mihin kissa pääsisi karkaamaan... vaan eivätpä tainneet tuntea abyja vielä kovinkaan hyvin. Sillä tunnetusti se, että tarjolla ei ole kissanmentäviä aukkoja, ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö aby onnistuisi itsensä johonkin koloon tunkemaan. :D

Ja eikös rodulleen uskollisena Pilvikin löytänyt baarialueen kaapiston sokkelista sopivan aukon, josta pääsi näppärästi viipeltämään kaapiston alustaan. Siinä sitten muiden jatkaessa agilitykarsintoja istuskelimme kymmenisen minuuttia leikkimässä Pilvin kanssa "hurjistunut tappajatassu hyökkää"-leikkiä heiluttelemalla huiskaa sokkelissa olevan aukon luona pikkuisen tassun heilahtaessa silloin tällöin huiskaa saalistamaan.

Kun Pilvi oli vihdoinkin saanut tästä leikistä tarpeekseen, se kävi vielä nuohoamassa kunniakierroksen verran sokkelirakenteissa ja ilmestyi sitten silmät loistaen ja turkki täynnä harmaata pölyä ulos luolastosta. Söpöläinen! Siinä sitten puisteltiin kissa ja kiikutettiin se takaisin omaan näyttelyhäkkiinsä, jossa sen loppupäivä kului suurelta osin unten mailla.

Agilityssa Pilvi ei finaaleihin asti päässyt, mutta aby-somppuja edustivat voitokkaasti somppu-Rita, joka voitti koko kisan sekä nuori abypoika, joka tuli hienosti kolmanneksi. Onnittelut molemmille!

Itse näyttelystä ei tällä kertaa ole kuvia, sillä ajattelin ensimmäisenä näyttelypäivänä, että keskityn kuvaamiseen sitten seuraavana päivänä. - - mutta kuinkas sitten kävikään - -

Seuraavana aamuna lähdimme liikkeelle myöhässä, kun emme olleet muistaneet, että kellot siirtyivät kesäaikaan. Niinpä pomppasimme lähes suoraan sängystä ovelle, kissa nopeasti koppaan, vaatteet niskaan ja menoksi.

Näyttelypaikalle saavuimme siis viimetingassa ja kiiruhdimme viemään Pilvin eläinlääkärin tarkastukseen. Mutta minä hyväkäshän olinkin onnettomasti unohtanut Pilvin rekisterikirjan kotiin, joten se siitä sitten! Vielä yritimme miettiä, miten voisimme tilanteen korjata, mutta aikaa ei enää ollut ja arvostelut olivat alkamaisillaan. Niinpä toinen näyttelypäivä jäikin Pilvin osalta kokematta ja palasimme takaisin kotiin. (SUURI kiitos kyyditsijälle!!!)

Erityisen harmillinen mokani oli siksi, että toisena päivänä Pilvin tuomarina olisi ollut ihkaoikea abykasvattaja Tanskasta, ja olisit tietenkin ollut enemmän kuin mielenkiintosta kuulla, mitä abessinialaisiin perehtyneellä ja niitä hyvin tuntevalla tuomarilla olisi ollut Pilvistä sanottavaa. Toivotaan siis, että pian sattuisi uudelleen tuo sama tuomari Pilville osumaan. :)

Näyttelypäivän mönkäänmeno oli pettymys meille ihmisille, mutta ilmeisen mieluisa yllätys pikkuiselle Pilvi-prinsessalle, joka kirmasi kotiin päästyään ilahtuneena suorinta tietä parvekkeelle päivää paistattelemaan. Täytyypä pitää huoli, että pikkuriiviöt eivät yksin tuumin keksi piilottaa koko rekisterikirja ennen seuraavaa näyttelyämme nyt, kun ovat oivaltaneet, miten näyttelyihin menon voi estää! ;)

Ei kommentteja: