Tunnustus

Karvalapset saivat Pilvin siskolta ja siskontytöltä, Viiviltä ja Säteeltä taannoin tunnustuksen, johon sisältyvä haaste on jäänyt suorittamatta. Siispä vähintä, mitä voimme tehdä tilanteen korjaamiseksi, on kiittää tunnustuksesta ja korjata laiminlyöntimme palatessamme samalla blogosfääriin pitkän tauon päätteeksi.

Tunnustuksen saajan pitää:

1. Kiittää tunnustuksen antajaa.
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

Ensimmäisenä kiitos Viiville ja Säteelle!

Ja sitten ne satunnaiset Karvalapsismit:

1) Tiskaaminen ja pyykkääminen on kivaa ja rentouttavaa puuhaa. Parasta on koneen päällä makaaminen koko porukalla. Koneesta huokuva lämpö, sen rauhoittava tärinä ja tasainen hurina vaivuttaa kaikki Karvalapset auvoiseen nirvanaan alta aikayksikön.

2) Ruoka on saatava kuppiin tietyssä järjestyksessä. Ensimmäisenä Morris, sitten Santtu ja lopuksi Pilvi. Jos järjestys menee väärin, koko porukka hämmentyy, eikä enää tiedä, mistä kupista kenenkin nyt oikein pitäisi käydä ateroimaan!

3) Pomous on Karvalapsilla koosta kiinni. Mitä isompi kissa, sitä pienempi pomo.

4) Tiski- ja pyykkikoneen lisäksi kaikki pöytäpinnat ja ikkunalaudat, joihin osuu kirkas, lämmin auringonpaiste, ovat paikkoja, joihin mahdumme ongelmitta kaikki kolme pepukkain edellyttäen, että kukaan ei keksi yllättäin purra ketään hännästä tai kankusta.

5) Henkilökunnan maireaksi muuttuva ääni ei koskaan tiedä hyvää. Älä usko, vaikka sanottaisiinkin, ettei ole mitään hätää.... paitsi, jos luvassa on namitahnaa!

6) Meillä on todellisuudessa kissankieliset nimet. Mutta, kuten kaikki kissat hyvin tietävät, niitä ei kuulu käyttää ihmisten läsnäollessa. Olemme pitäneet salaisuuden - paitsi Santtu, joka on pari kertaa pöhköyksissään vahingossa lipsauttanut Morriksen kissanimen ääneen ihmisten kuullen. Ihmiset ovat tuskin kuitenkaan tajunneet, mistä on ollut kyse.

7) Sähkökatkot ovat hyvää aikaa huolehtia oman ihmisen huomiontarpeesta.

8) Näin vaalien alla olemme yksimielisiä siitä, että olipa tuleva presidentti kuka tahansa, hänen tulisi varmistaa, että tästedes jokaiseen kissakotiin toimitettaisiin talvisin vaikkapa postitse riittävä määrä yö-öttiäisiä estämään kylmyydestä johtuvan öttiäispulan aiheuttama mielipaha. --- joko se, tai vaihtoehtoisesti namitahna-automaatit, joista saa itse hakea namitahnaa loputtomiin.


Ja lopuksi tunnustus lähtee eteenpäin seuraaville blogeille:
Wilma
Kissakoti Kattila
Kolmen kissan kopla
Lulu, Lea ja Lotta
Tuutusen basaari
Maunon ja Epun maukuja
Wauhtitassut
ja viimeisenä vaan ei vähäisempänä, jospa saisimme toisenkin tauolla olleen blogin henkilökunnan takaisin linjoille... eli tunnustuksen saa Tassunjälki.

Akupunktio - kun kissasta tuli siili

Pilvi on kartuttanut kulttuurikokemuksiaan ottamalla kunnon selkätuntumaa kiinalaiseen lääketieteeseen. Tänään käytiin toista kertaa akupunktiossa.

Akupunktioneuloja aseteltiin akupisteisiin
Pilvin selkään ja takajalkoihin.

Ensimmäisellä akupunktiokerralla viikko sitten paparazzi kunnioitti neidin oikeutta nauttia häiriöttä uusista tuntemuksista. Ensimmäisestä hoidosta ei siis ole kuvamateriaalia.

Selässä ja jaloissa törröttelevät neulat rentouttivat mukavasti ja nukkumatti taisi tuolloin jo koputella hoitohuoneen ovella, kunnes hoitsu hätyytti sen matkoihinsa saapuessaan huoneeseen akupunktioneuloja poistamaan.

Toisella kerralla kaikkinainen hienotunteisuus heitettiinkin sitten kankkulan kaivoon.

Aiemmin käytössä ollut rauhallinen toimenpidehuone oli varattu, joten uutta ihanaa spa-kokemustaan viikon ajan odotellut kissaneito koki hienoisen pettymyksen. Hoitoelämystä ja rentoutumista häiritsivät ikkunan läpi kantautunut liikenteen melu sekä oven takana odotushuoneessa läähättäneet koirapotilaat. Plääh!

Kaikesta huolimatta, sekä Pilvi että neulat pysyivät kiltisti paikoillaan. Välillä oli kuitenkin aivan pakko päästä silmälasien akuutin pesemistarpeen varjolla puskemaan omaa ihmistä. Eiväthän ne oikeatkaan siilit täysin liikkumatta pötköttele.

Illalla kotiin saapuessa oli jännitys jo tipotiessään ja olo virkistyneen vetreä. Ja mitä tekee Pilvi? Pinkaisee tietenkin päätä pahkaa parvekkeelle yö-öttiäisten kimppuun, kuinkas muutenkaan! :)

Tilataidetta osa 1

Blogissa vähemmän huomiota saanut erikoisuus on karvalasten - tai oikeastaan porukan älykön, Morriksen - taiteelliset kyvyt.

Insinööris- ja nikkarointisuuntautuneen kastraattikollimme sopeutuessa vastentahtoisesti siihen tosiasiaan, että ruuvimeisseleiden ja porakoneiden käyttö jäänee jatkossakin ihmisolentojen yksinoikeudeksi, on poika kanavoinut luovuutensa helpommin toteutettavaan rakenteluun.

Selkeällä kissankielellä kovaan ääneen selostaen, nuori taiteilija ahkeroi öiseen aikaan reviirinsä keskeisimmillä kulkureiteillä, tuottaen toinen toistaan mielikuvituksellisimpia tilataideteoksia aamuhämärissä liikkeelle lähtevän yleisön iloksi.

Ihmisten harmiksi suuri taiteilija ei ole paljastanut teostensa teemaa, motiivia, symboliikkaa eikä liiemmin nimiäkään. Pyydämmekin siis kissalukijoidemme apua teosten tulkitsemiseen. Mitä sinä näet kuvassa?

Selkäkipu - saa helliä!

Kun kolottaa, on syytä käydä tohtoritädillä katsastuksessa.

Niinpä lähti Pilvikin tänään Helsingin Mevetiin tervehtimään lempilääkäriään, Anu Saikku-Bäckströmiä.

Raisulityttö oli satuttanut selkänsä joko kavereitten kanssa riehuessaan tai yö-ötöjä parvekkeella metsästäessään. Tarkkaa tietoa aiheuttajasta ei ole, mutta eräänä aamuna oli kävely selvästi tavallista matalampaa eikä kunnon asentoa tuntunut löytyvän. Välillä selän lihakset olivat selvästi krampissa, ja vaikka Pilvi jatkoi touhujaan entiseen tapaansa, tekivät tietyt liikkeet välillä kipeää.

Kolmijalkaisen kissan kohdalla kotiväki huolestui tietysti kovasti, nivelet ja selkäranka kun ovat Pilvillä puuttuvan etujalan vuoksi tavallista kovemmalla rasituksella.

"Tuttua huttua", totesi Pilvi ja meinasi käydä nukkumaan
tutkimuspöydälle röntgeniin pääsyä odotellessa.
Taustalle varistetut karvat paljastavat hienoisen jännityksen.

Onneksi uutiset olivat pelkoja hälventäviä. Mitään vakavia hermostollisia vaurioita tai tuntoaistimusten muutoksia ei löytynyt ja nivelten liikkeet olivat normaalit.

Pilvistä otettiin vielä röntgenit selän nikamien asennon ja etujalan kyynärnivelen kunnon tarkistamiseksi - sekä samalla Pilvin keuhkojen tilanteen tarkistamiseksi.

Neiti ei ollut aivan innostunut pöydälle pötköksi venyttämisestä, mutta rauhoittui molempiin kuviin heti, kun oman ihmisen pää laskeutui siihen oman nenun jatkeeksi. Siinä sitten killiteltiin toisiamme silmiin hiljaa paikallamme hengittellen ja odoteltiin kuvakoneen naksahduksia. <3

"Älä hätäile! Kato nyt, mulla kääntyy tää pääkin jo näin hyvin"

Röntgenkin näytti huojentavalta pahimpien pelkojen suhteen. Mitään nivelrikkoon viittaavaa ei ollut ja selkäranka näytti siistiltä ja selkärangan nivelvälit hyviltä. Kaunis on Pilvi siis sisäisestikin! ;)

Odotetusti keuhkoissa oli astman merkkejä, ei kuitenkaan mitään järkyttävää, joten jatketaan inhaloitavalla ylläpitolääkkeellä.

Erityismainintaa sai Pilvin mahtava rintalihas! :D Ja tottatosiaan, Pilvin keho on mainiosti vahvistunut tasapainottaakseen toisen etujalan puuttumista.

Pilvin mukana kotiin lähti - - huojentuneiden palvelijoiden lisäksi - - tulehduskipulääkekuuri ja suositukset hyvistä fysioterapeuteista. Kunhan selän lihakset rauhoittuvat, suuntaamme seuraavaksi siis osteopaatille sekä fysioterapiaan ja akupunktioon.

Hottis misut helteellä

Helteiden saavuttua on Karvalasten luona käynnistetty jälleen JÄÄPULLOTEHDAS. Tämä viilennyskeino sai viime kesän kuumuudessa kissoilta täydet pisteet ja suosio ei tunnu lainkaan hiipuneen. Karvalasten mielestä siis ehdoton ykkönen!

"Reippaana" poikana Morris on laatinut kommentaarin muutamista muista käytössä olleista jäähdyttelyjipoista (yleiseen mukavuuteen helteillä - eivät riitä lämpöhalvaustilanteessa).

Jääpalat vesiastiassa

Eivät lisää meillä juurikaan juomista, mutta ovat hurjan hauskat kaivaa astiasta lattialle. Täydelliset kesähelteiseen jääkiekkopeliin (hehe - JÄÄkiekko - tajuuksä! eheh).

Pelin tavoitteena on luikutella jääpalaa olohuoneen tai eteisen poikki mahdollisimman pitkälle (lue: pois muilta). Taidokkaista luistelukuvioista saa lisäpisteitä.

Voittaja saa syödä kiekon - joka lisää ainakin voittajan nesteensaantia.

"Jäätelö"

Tämä on variaatio "jääpalat vesiastiassa" -metodista. Pieneen määrään vettä lisätään jauhelihaa, verta tms ja neste/mössö pakastetaan jääpalarasiassa. Helteellä "lihajäätelöt" laitetaan ruokakuppiin, jossa niitä voi käydä nuolemassa tai syömässä niiden hiljalleen sulaessa. Jokainen voi itse säädellä, miten paljon ja miten kylmänä jäätelönsä haluaa syödä.

Varsin maukas viilennyskeino. Jäätelöt toimivat myös oivallisesti verisempänä versiona aiemmin mainitusta jääkiekkopelistä, mutta jostain syystä se on meillä kiellettyä...?

Lihapaloista tehdyt "jäätelöt" lähdössä pakastimeen.
(Ensimmäiseen kokeiluun kannattaa käyttää jauhelihaa,
jotta pala maistuu ja haisee heti lihalle.)

Kissan kasteleminen
tai kostealla pyyhkeellä sively

Märät pyyhkeet eivät ole saaneet täällä suurta suosiota. Tästä on varmasti eri mielipiteet eri kissoilla. Jotkut kuulemma viihtyvät esim. kostean pyyhkeen alla, mutta karvalapsilla kosteus pestään nopeasti pois ennen kuin se ehtii turkkia viilentämään, joten muut keinot ovat osoittautuneet tehokkaammiksi. Kastutteluun on suostuttu vasta tosihelteillä. Huom! Lämpöhalvauksessa tämä on ensiapuna paras ja nopein!

Suoja suoralta auringolta

Tarkoittaa varjoisia ja viileitä oleilupaikkoja (esim. pahvilaatikkoidea yllä olevassa jääpullolinkissä) sekä verhojen pitämistä suljettuna auringonpuoleisissa ikkunoissa.

Ilmanvaihto

Kissat ovat koiria herkempiä vedolle. Puhaltimista ja tuulettimista eivät karvalapset ole erityisesti innostuneet ja niiden ilmavirtaa vältellään, mutta toki ne parantavat sisätiloissa ilman liikkumista painostavan kuumina kesäpäivinä.

Raikas luonnollinen kesätuuli sen sijaan aikaansaa yleensä nautinnollista massukarvojen vilvoittelua, joten parvekkeen verkotus on ollut ehdottoman pop!

"Tää on sitten tällainen tää verkko.
Saanko mä nyt sen jäätelön?"

Vesiastioita lisää

Tämä on sekä hyvä että huono. On kivaa, että laiskana kattina ei tarvitse lähteä kauas veden hakuun - - mutta kipot ja kupit (lue: vesimiinat) sinne tänne siroteltuina haittaavat tuntuvasti normaalia riekkumista.

Furminator / Harjaaminen

Tämän halusi joukkoon lisätä Santtu, jolla on porukan paksuin aluskarva.

Kuumalla säällä ei ole kiva ahdistua liian paksusta turkista ja karvaa täynnä olevasta massusta. Ylimääräisen alusvillan poistaminen esim. Furminaattorilla keventää oloa ja viilentää ihoa - ja tietystikin - tuntuu niiiiiiiiiiiiin ihanalle!

Mites teillä?

Coolina kattina pysyttelyyn on monia muitakin keinoja. Omat suosikit voi lisätä kommentteihin. Ideoita otetaan ilolla vastaan. :)