Pilvi on toipunut mukavasti jalan menetyksestä huolimatta. Tyttö touhottaa välillä niin, että tuppaa jo ihmisäippää kauhistuttamaan, mutta täytyy malttaa mielensä ylihuolehtivuudesta ja antaa neidin itse etsiä rajansa.
Pentujen emoksi ei Pilvi ole ryhtynyt, mutta leikki- ja unikaverina homma sujuu. Välillä vähän "isosiskonakin", kun innostuu pesemään pikkuisia oikein kunnolla. Suurimpia harmeja tuntuu Pilvin mielestä pennuissa olevan se, että huiskaleikeissä pennut eivät anna sille ollenkaan leikkirauhaa. Aina, kun pääsee kunnolla huiskan perässä hyppimisen vauhtiin, joku pikkuvintiöistä kuulee leikin äänet ja singahtaa paikalle huiskan päähän roikkumaan. Jonkun kerran on leikkiminen onnistunut hetken aikaa piilossa verhon tai seinänkulman takana, mutta älykkäät pikkupirpanat ovat löytäneet salakavalat piilopaikat harmillisen nopeasti :DPari päivää sitten oli pitkästä aikaa aurinkoinen päivä, josta Pilvi nautti täysin rinnoin. Auringonvalossa piti käydä kylpemässä kaikissa mahdollisissa lekottelupaikoissa - siirtyen aina paikasta toiseen auringon mukana. Ylimpänä ja alla kuvat pienestä auringonpalvojasta paistattelemassa päivää tiskipöydällä.
2 kommenttia:
Hienoa, että Pilvi on tottunut kolmijalkaiseen elämään noin hyvin. Neito näyttää niin upealta, että!
Tosin pennuista ei noin suloista nukkumakuvaa saisi laittaa, pahentaa vielä täällä vallitsevaa pentukuumetta..
Mielettömän kauniita kuvia Pilvistä. No, kun on kaunis malli, niin mikä muukaan voisi lopputulos olla! Hienoa kuulla, että Pilvi ei ole jäänyt liiaksi suremaan jalan menetystä. Olipas lapsoset ison näköisiä, kun itse katselee sellaisia "jonkun verran" pienempiä otuksia...
Lähetä kommentti